Kotkalaiset korisperheet ja maajoukkuepelaajat

Perhe on paras

Kotkalainen koripallo tuntee useita kovia koripalloperheitä. Kotimaisessa pääsarjassa on esiintynyt useita veljespareja ja  isä-poika-pareja. Ja tunteepa kotkalainen koripallo jo kaksi kolmen sukupolven pääsarjaperhettäkin. Kotkalaisen koripallon kivijalkaperheitä ovat mm. Paanaset, Lehtorannat, Kuusistot ja juurensa Yhdysvalloissa omaavat Poundsit.

Paanasten koripallosuku rakentuu kahdesta eri sukupolven veljesparista. Ensimmäisen polven muodostavat KTP:n seuralegendat Hannu ja Ari Paananen. Yli kahdenkymmenen pääsarjakauden kaksikko on keskeinen osa kotkalaista koripallohistoriaa. Toisen polven muodostaa puolestaan Arin pojat Simo ja Saku Paananen. Molemmat pojista pelasivat useamman pääsarjakauden, Simon pelatessa yhden kausistaan Panttereiden riveissä. Ja vaikkei toinen sukupolvi koripallourillaan ihan ensimmäisen sukupolven mittoihin kasvanutkaan, niin Paanasten sukujuhlissa Saku Paananen voi kuitenkin muistuttaa olevan ryhmän ainoa kaksinkertainen miesten Suomen mestari.


Taulukko 19. Paanasten veljekset kahdessa sukupolvessa


Paanasten ohella Kotkan koviin korisperheisiin lukeutuu kolmessa eri sukupolvessa pääsarjassa esiintyneet Lehtorannat. Pauli Lehtoranta pelasi SM-sarjassa Kotkan Poikien riveissä kaksi kautta komealla 10, 6 pisteen ottelukeskiarvolla. Poika Matti Lehtoranta on myös Kotkan Poikien kasvatteja, mutta pääsarjauransa hän teki KTP:n riveissä tarkkakätisenä heittäjänä. Matti Lehtoranta voitti urallaan peräti seitsemän SM-mitalia. Kolmannen polven Lehtorannoista Juho ja Joonas ovat ohittaneet jo pääsarjaotteluiden määrässä isänsä, mutta pisteiden ja toisaalta SM-mitalien osalta isä pitää vielä perheen valtikkaa itsellänsä, isoisä Paulin ollessa piikkipaikalla ottelukohtaisessa pistekeskiarvossa.

Taulukko 20. Kolmen sukupolven pääsarjaperhe Lehtorannat (tilanne 1.1.2022)



Toinen kotkalainen kolmen sukupolven pääsarjaperhe on Kuusistot. Veijo, Mika ja Miki Kuusisto pelasivat yhteensä 20 pääsarjakautta voittaen peräti 14 SM-mitalia. Kuusistoista keskimmäinen eli Mika Kuusisto oli tärkeä osa KTP:n 1980- ja 1990-lukujen menestysjoukkueita. Puolustuspään erikoismiehenä tunnettu Mika oli mm. 1988-mestaruusmiehistössä aloitusviisikon pelaaja. 

Taulukko 21. Kolmen sukupolven pääsarjaperhe Kuusistot


Myös kolmannen kolmen sukupolven pääsarjaperheen kantaisä on kotkalaisen koripallon legendoja, kun KTP:ssä yhdessätoista pääsarjakaudessa kaksi mestaruutta ja yhteensä seitsemän SM-mitalia voittaneen Toni Bärlundin poika Paul ja pojanpoika Robert ovat nousseet pääsarjapelaajiksi Lahdesta. 

Neljäntenä perheenä esiin voidaan nostaa Poundsit. Larry Pounds on legenda, mutta legendaarista on myös se, että hänen lisäkseen suomalaista pääsarjakoripalloa ovat pelanneet sekä hänen veljensä Willie että poikansa Michael. Toisen samanlaisen saldon muodostava amerikkalaislähtöinen perhe on Gerald, Ronald ja Gerald Jr Lee. Willie Pounds teki SM-sarjassa yhden kauden visiitin, mutta pojan Michaelin pääsarjaura ylittää kausien ja otteluiden määrässä jopa isänsä lukemat. 

Taulukko 22. Larry Pounds & veli & poika

Lehtorantojen, Kuusistojen ja Poundsien merkitys kotkalaiselle ja suomalaiselle koripallolle kasvaa, jos tarkastelua laajennetaan miesten pääsarjapelaajista naiskoripalloon. Kyseiset perheet ovat jättäneet vahvan jäljen myös suomalaiseen naiskoripalloon niin pääsarjan kuin myös maajoukkuekoripallon osalta. Mutta kotkalainen naiskoripallo on oman tarkastelunsa paikka.

Edellä mainittujen koripalloperheiden lisäksi on syytä tehdä vielä muutama nosto.

Kotkalaisen koripallon ensimmäisiä veljespareja olivat mm. KTP:n vuoden 1958 mestaruusmiehistössä pelanneet kaksi veljesparia eli Kauko ja Jouko Paakkari sekä Timo ja Alpo Tuurnala.

Yhden historian kovimmista kotkalaisista isä-poika pareista muodostaa puolestaan Kotkan Poikien Harri ja Jan Kuokka. Isä Harri pelasi KoPossa kaksi pääsarjakautta peräti 15,0 pisteen keskiarvolla ja poika Jan puolestaan 12 kauden pääsarjauran 12,1 pisteen keskiarvolla KTP:ssä, Hyvinkään Tahkossa ja Turun NMKY:ssä. 

Pekalaisista veljespareista voi nostaa esiin Raimo ja Jukka Mäntysen.

Aktiivipelaajista toisen polven pääsarjakoripalloilijoita ovat Lehtorantojen lisäksi Petri Nymanin poika Vili Nyman sekä alkukauden loukkaantumisen takia Joensuun Katajan riveistä sivussa ollut KTP-legenda Jarkko Tuomalan poika Joona Tuomala.


Kotkalaiset maajoukkuepelaajat

Kotkalaisseurojen kasvateista 21 pelaajaa on vuosien saatossa esiintynyt miesten maajoukkueessa. KTP:stä maajoukkueeseen on kasvanut 13 pelaajaa, Kotkan Pojista viisi, Peli-Karhuista kaksi ja Kotkan Reippaasta yksi.

Eniten miesten maaotteluita on kotkalaispelaajista pelannut komean sadan maaottelun rajapyykin ylittänyt Pertti Marttila (112 mo). Yli 50 maaottelun kotkalaisia ovat lisäksi Raimo Mäntynen (77 maaottelua), Jarkko Tuomala (72), Ville Vainio (68) ja Tommi Lanki (53).

Koripallon EM-lopputurnauksessa kotkalaisista koripalloilijoista ovat pelanneet Toni Bärlund (1961), Hannu Paananen (1965), Ville Vainio (1967), Raimo Mäntynen (1977) ja Jarkko Tuomala (1995). Joukkue- ja henkilökohtaisella tasolla näistä suurin menestys oli Ville Vainion esiintyminen vuoden 1967 kotikisoissa. Vainio voitti EM-lopputurnauksen levypallokuninkuuden. Suomi saavutti kyseisissä kisoissa historiansa parhaan EM-saavutuksen sijoittumalla kuudenneksi. 

Maaottelu-uran pistekeskiarvo on kotkalaisista paras maajoukkueessa 31 ottelussa 9,4 pisteen keskiarvolla esiintyneellä Roope Mäkelällä. Mäkelän jälkeen parhaat pistekeskiarvot ovat kirjauttaneet Pertti Marttila (6,6 ppg), Ville Vainio (6,1 ppg) ja Tommi Lanki (5,8 ppg). 

 

Taulukko 23. Miesten maaotteluita pelanneet kotkalaisten koripalloseurojen kasvatit

Kotkalaisten koripalloilijoiden maajoukkueurat eivät syystä tai toisesta ole yhtä pitkiä ja menestyksekkäitä kuin pääsarjaurat, ehkä muutamaa poikkeuksetta lukuun ottamatta.

Kotkalaisittain mielenkiintoinen tilastofakta on se, että Henrik Dettmannin 24 vuotta kestäneen päävalmentajauran aikana ei yksikään kotkalaisten koripalloseurojen kasvatti ole debytoinut miesten maajoukkueessa. Viimeisimmistä kotkalaista maajoukkuepelaajista Roope Mäkelän maajoukkueura osui Aaron McCarthyn ja Ari Tammivaaran päävalmentajakaudelle ja Anssi Kinnaslampi nousi maajoukkueeseen puolestaan Tammivaaran kaudella, Dettmannin käskyttäessä menestyksekkäästi Saksan maajoukkuetta.

Tämä kirjoitus on viimeinen osa kolmiosaista katsausta kotkalaisiin mieskoripalloilijoihin. Blogisarja muut osat ovat:


Tätä ennen on julkaistu KTP:n koripallon pääsarjahistoriaa tarkastelevaa kirjoitussarjaa, joka julkaistiin neljän blogin sarjana:

 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää