Kotkalaiset koripallon pääsarjaseurat ja kotkalaiseurojen kasvatit pääsarjassa

Kotkalaiset pääsarjaseurat

KTP (Kotkan Työväen Palloilijat, KTP-Basket) on pelannut nykyisin Korisliigaksi kutsutussa koripallon miesten pääsarjassa peräti 65 kautta. Seura onkin sarjan maratontaulukon selkeä ykkönen.

KTP on voittanut historiansa aikana peräti 25 SM-mitalia. Kuuden Suomen mestaruuden (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94) lisäksi seura on voittanut seitsemän SM-hopeaa ja kaksitoista SM-pronssia. Toistaiseksi viimeisin mitali on kaudella 2018-19 saavutettu SM-pronssi. KTP:n pääsarjahistoriaa tarkasteltiin tarkemmin aiemmissa blogeissa.

Kotkalainen koripallo ei kuitenkaan ole miesten pääsarjankaan osalta vain KTP. KTP:n lisäksi sarjassa ovat kotkalaisista koripalloseuroista pelanneet Kotkan Reipas, Kotkan Pojat ja Peli-Karhut.

Ensimmäisenä kotkalaisseurana koripallon Suomen mestaruuksista pelasi Kotkan Reipas, joka pelasi pääsarjassa kausilla 1949-52. Ensimmäisellä kaudellaan KoRe sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Kahdella seuraavalla kaudella sarjassa pelasi vain neljä joukkuetta, KoRen jäädessä molemmilla kausilla neljännelle sijalle. Viimeisellä pääsarjakaudellaan Reipas jäi kahdessa yhdeksän joukkueen lohkossa pelatussa 18 joukkueen sarjassa omassa lohkossaan kahdeksanneksi tippuen seuraavalla kaudella 12 joukkueen sarjaksi supistuneesta pääsarjasta.

Kotkan Pojat pelasi ensimmäisen kerran pääsarjassa kaudella 1952. Vuoden visiitiksi jääneen ensimmäisen kauden jälkeen seura palasi pääsarjaan kausiksi 1966-68. KoPon historian paras SM-sijoitus on kaudella 1967-68 saavutettu hieno kuudes sija.

Peli-Karhut debytoi SM-sarjassa kaudella 1973-74. PeKa jäi kuitenkin sarjajumboksi ja tippui hakemaan vauhtia I divisioonasta. Seura palasi kuitenkin SM-sarjaan kaudeksi 1977-78, jolloin se saavutti myös historiansa parhaan sijoituksen sijoittumalla kahdeksanneksi. Kyseisellä kaudella PeKa oli myös Kotkan paras koripalloseura, kun KTP tippui historiansa ainoan kerran pääsarjasta ja pelasi kauden 1978-79 I divisioonassa. PeKa piti kyseisellä kaudella koripallokaupunki Kotkan mainetta yllä pääsarjassa. Tosin sikäli laihoin tuloksin, että joukkueet vaihtoivat sarjan päätteeksi sarjapaikkoja. Peli-Karhut palasi vielä kaudeksi 1980-81 SM-sarjaan, mutta jäi kolmannen kerran historiansa aikana sarjassa kymmenenneksi, tippuen jälleen sarjasta.

Korisliigassa on 82 kauden aikana 70 kaudella esiintynyt kotkalainen koripallojoukkue. Kuutena kautena sarjassa on pelannut kaksi kotkalaisjoukkuetta (1952, 1966-68, 1973-74, 1977-78, 1980-81).



Taulukko 11. Kotkalaisten koripalloseurat miesten pääsarjassa 1939-2022 (tilanne 1.1.2022).


Kotkalaiseurojen kasvatit pääsarjassa

Koripalloliiton historia-arkistot ovat poikkeuksellisen hyvät ja kattavat. Kiitos tästä kuuluu Pentti Salmen vuosikymmeniä kestäneelle korvaamattoman arvokkaalle pioneerityölle koripallon historian ja erityisesti tilastojen taltioinnissa. Sittemmin Salmen perintö on Koripalloliiton ja Mika Mäkelän & co toimesta saatettu digitaaliseen muotoon ja kaikkien käytettäväksi. Aivan täydellisiä koripallon pääsarjahistorian tilastot eivät kuitenkaan ole. Kotkalaisen koripallon osalta merkittävin puute on Kotkan Reippaan pääsarjataipaleen tilastot. Siltä osin pelaajatasolla löytyy vain viimeisen kauden tilastot ja toisen kauden kokoonpano. Seuraavassa esitetyt tilastot ovatkin tältä osin puutteellisia. Myös erityisesti KoRen, KoPon ja PeKan tietojen osalta on jonkin verran puutteita pelaajien kasvattajaseuratiedoissa sekä syntymäajoissa. Tältä osin tietoja on päätelty tähän tarkasteluun parhaan tiedon/arvion mukaan, mutta virheitä saattaa esiintyä. Tässä tarkastelussa kotkalaisseurojen kasvatiksi on selvitetty tai tulkittu 39 pelaajaa, jolta virallinen kasvattajaseuratieto puuttuu. Syntymävuosikymmen on puolestaan kaivettu muualta tai arvattu 40 pelaajalle. 

Pena Salmen merkitystä, ansiota ja sitoutumista koripallohistorian kerääjänä ja taltioijana ei voi kyllin koristaa. Kuvaavaa sille on, että 94-vuotiaana – tätä katsausta kirjoitettaessa – hän iloitsi, kun oli juuri saanut ongittua ja kirjattua nettiin sieltä vielä puuttuneet vuoden 1941 SM-sarjamatsien tulokset. Legenda.

Koripallon miesten pääsarjassa on vuosien aikana pelannut (1.1.2022 mennessä) 193 kotkalaisseurojen kasvattia. Eniten pelaajia pääsarjaan on kasvattanut 102 kasvatin KTP. Kotkan Poikien kasvatteja pääsarjassa on pelannut 34 ja Peli-Karhujen kasvatteja puolestaan 30.

Kotkan Reippaan osalta Koripalloliiton historia-arkistot tunnistavat 17 kasvattia, mutta tältä osin kokoonpanotiedot puuttuvat kahdelta kaudelta ja todellinen määrä lienee muutama kasvatti enemmän. Karhulan Veikoista on pääsarjaan kasvanut vuosien saatossa kahdeksan pelaajaa. 

Taulukko 12. Kotkalaisseurojen kasvattien lukumäärä pääsarjassa ja pääsarjaseurat. 


Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että myös ensimmäisen Suomen mestaruuden voittaneista Ylioppilaskoripalloilijoista löytyi nykyisten kuntarajojen mukaan kotkalaisseuran kasvatti. Hän on voimistelunopettajana Karhulassa toiminut ja koripalloliiton arkistoissa Karhulan Katajaisten kasvatiksi kirjattu Nils Fabricius. Fabricius oli alkuaikojen lajipioneerejä ja hänen tiedetään tuoneen Suomeen Saksasta mm. koripallon viralliset säännöt vuonna 1938. Fabricius on valittu myös Finnish Basketball Hall of Fame – Kunniagalleriaan.

Eniten kotkalaisseurojen kasvatteja on pelannut luonnollisesti KTP:n riveissä, yhteensä 129 kappaletta. Myös muut eniten kotkalaislähtöisiä pelaajia riveissään omanneet pääsarjaseurat ovat pääsarjassa esiintyneitä kotkalaisseuroja.

Kotkan ulkopuolisista seuroista eniten kotkalaisseurojen kasvatteja on esiintynyt Kouvolan Kouvoissa. Nimekkäimmät Kouvoissa esiintyneet kotkalaiskasvatit ovat Pertti Marttila ja Anssi Kinnaslampi. Heistä vahvemman jäljen kouvolaiseen koripalloon jätti Kinnaslampi, joka voitti seurassa kaudella 2003-04 SM-kultaa, tullen valituksi finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kouvoissa pelaaminen on näyttänyt viime vuosina yleistyvän. Nostetta uralleen on Kouvoista hakenut mm. Severi Kaukiainen (PeKa), joka pelasi seurassa neljä kautta. Tällä kaudella Kouvoissa pelaa kotkalaisseurojen kasvateista Henri Permanto (PeKa) ja Joel Mäntynen (KTP).

Joensuun Katajassa ja Lahdessa (LaNMKY, Namika Lahti, Lahti Basketball) on pelannut viisikollinen kotkalaisseurojen kasvatteja. Katajassa ovat pelanneet mm. Markku Louhivaara (1976-78), Anssi Kinnaslampi (2006-09) ja Juho Lehtoranta (2012-14). Tällä kaudella Kataja Basketissa pelaa kotkalaisista Tomi Lommi (KTP). Myös Joona Tuomala (KTP) löytyy seuran kokoonpanosta, mutta pääsarjaesiintyminen Katajan paidassa on vielä loukkaantumisen takia tekemättä.

Lahdessa ensimmäisinä kotkalaisista pelasivat jo Urho Laine (1959) ja Veijo Kuusisto (1962-63). Nimekkäin ja menestyksekkäin Lahdessa pelannut kotkalainen on puolestaan Lahden kaupungin liikuntatoimen johtajana nykyisin toimiva Tommi Lanki. Lanki pelasi Lahdessa kuusi kautta, päättäen uransa Suomen mestaruuteen kaudella 1999-00.

Lukumääräisesti eniten kotkalaisia pelaajia koripallon pääsarjaan kasvoi luonnollisesti aikoina, jolloin sarjassa esiintyi useampia kotkalaisseuroja ja sarjaa pelattiin kotimaisin voimin. Niistä ajoista kotkalaiskasvattien lukumäärä koripallon miesten pääsarjassa on laskenut merkittävästi. 1970- ja 1980-luvulla syntyneistä kotkalaisseurojen kasvateista pääsarjassa siipiensä kantavuutta pääsi kokeilemaan noin kaksi pelaajaa ikäluokkaa kohden. Sekin oli kuitenkin vielä paljon, jos vertailukohdaksi otetaan 1990-luvulla syntyneet, joista pääsarjassa on debytoinut enää vain 12 kotkalaisseurojen kasvattia. Heistä neljä on pelannut tällä kaudella Korisliigassa. 2000-luvulla syntyneitä kotkalaispelaajia on Korisliigassa esiintynyt toistaiseksi vain viisi (kaksi tällä kaudella). 

Kuva 6. Kotkalaisseurojen pääsarjassa pelanneiden kasvattien lukumäärä syntymäajan mukaan. Etenkin alkuvuosikymmenien osalta luvuissa saattaa esiintyä hieman heittoa vuosikymmenien välillä.


Tämä kirjoitus on osa kolmisosaista katsausta kotkalaisiin mieskoripalloilijoihin. Blogisarja jatkuu kahdella muulla kirjoituksella, jotka ovat:


















Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää