Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

 

Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä.

Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä:

• Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta. Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa.

• EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tuleva hopeajoukkue Tshekkoslovakia sekä Espanja. Taakse jäivät puolestaan mm. Italia, Jugoslavia ja Ranska. 

• EM-kilpailujen 2013 yhdeksäs sija. Koperin ihmeenä tunnettu turnaus, jossa Susijengi nousi toden teolla haastamaan Euroopan kärkeä voittamalla turnauksessa Turkin, Ruotsin, Venäjän, Kreikan ja Slovenian.

• EM-kotikisojen 2017 alkulohkossa saavutetut neljä voittoa (Ranska, Puola, Kreikka, Islanti) ja vain kolmeen pisteen tappio tulevaa Euroopan mestaria Sloveniaa vastaan. Lento ei kantanut loppuun asti ja Turkissa pelatussa neljännesvälierässä kohtalona oli joutua Italian ylikävelemäksi ja turnauksen 11. sija.

• MM-kilpailuihin 2023 pääseminen karsintojen kautta ensimmäisenä eurooppalaismaana. Turnaus pelataan 32 maan turnauksena. Euroopasta kilpailuihin pääsee karsintojen kautta 12 maata.

• Vuoden 2022 EM-kilpailuissa saavutettu puolivälieräpaikka (seitsemäs sija). Turnauksessa kaatuivat mm. edellisissä MM-kilpailuissa kahdeksan joukkoon sijoittuneet Puola ja Tšekki sekä historiallisessa pudotuspelivoitossa Kroatia.   

Jos on eri aikakaudella pelanneiden maajoukkueiden saavutuksia vaikea verrata toisiinsa, niin pari napsua vaikeampaa on verrata eri aikakausien maajoukkuepelaajia. Varsinaisen vertailun sijaan haluan kuitenkin nostaa esiin eri aikakausien todellisia maajoukkuelegendoja ja tehdä oman subjektiivisen valintani kaikkien aikojen maajoukkuepelaajista.

Kyseessä on nimenomaan kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat, eivät kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijat. Tämä lista olisi eittämättä jonkin verran erilainen. Valinnoissani olen arvioinut maajoukkueuran kestoa, pelaajan merkitystä maajoukkueelle, maajoukkueessa saavutettua menestystä sekä pelaajan tasoa eurooppalaisessa huippukoripallossa.

Seuraavassa kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat ja valmentajat kolmeen tähdistöjoukkueeseen nimettynä.

Ykkösviisikko

Jorma Pilkevaara

Maajoukkueessa 1962–1974
158 maaottelua, 10,4 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 3 kertaa (1963, 1965, 1967)

Jorma ”Pilkku” Pilkevaara oli Suomen ensimmäisen menestyssukupolven ykköstakamies. Pilkevaara oli taitava pelintekijä, armoitettu korintekijä ja nopeiden käsiensä ansiosta myös pelätty pallorosvo.

Pilkevaara oli keskeisessä roolissa Tokion olympiakarsinnoissa ja -kisoissa. Pilkevaaran maajoukkueuran tähtihetki oli kuitenkin EM-kotikisat 1967, joissa Suomi sijoittui kuudenneksi ja hänet valittiin turnauksen tähdistöviisikkoon. Hän oli turnauksessa myös joukkueen paras korintekijä 13,6 pisteen ottelukeskiarvolla. Pilkevaara sijoittui kyseisenä vuonna Suomen vuoden urheilijaäänestyksessä yhdeksänneksi. Vuoden koripalloilijaksi Pilkevaara valittiin neljä kertaa (1966, 1967, 1968 ja 1973).

Petteri Koponen

Maajoukkueessa 2006–2022
154 maaottelua, 12,4 pistettä/ottelu ja 3,7 syöttöä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa (2011, 2013, 2015, 2017, 2022)

Petteri Koponen oli Suomen toisen menestyssukupolven paras ja tärkein pelaaja, joka oli 2010-luvun ensimmäisellä vuosipuoliskolla yksi eurooppalaisen maajoukkuekoripallon kirkkaimmista tähdistä.

Koponen on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa neljännellä sijalla. Hän oli neljässä lopputurnauksessa (2011–2015) Susijengin paras korintekijä ja neljässä lopputurnauksessa (2013–2017) joukkueen  paras koriin johtavien syöttöjen antaja. Oli Koperin ihmeen pääarkkitehti, joka sijoittui turnauksen syöttötilastossa toiseksi ja riistotilastossa ykköseksi. Sijoittui vuoden 2014 MM-kilpailujen syöttötilaston ykköseksi huikealla 5,8 syötön ottelukohtaisella keskiarvolla. Päätti uransa juuri päättyneisiin EM-kilpailuihin ollen ”vanhemman valtiomiehen” roolissa tärkeä osa Susijengin menestystä.

Yhteensä seitsemän kertaa vuoden koripalloilijaksi valittu Koponen oli myös arvokisavuosina 2011, 2013, 2014 ja 2015 toimittajien valinta vuoden pelaajaksi.

Kari Liimo

Maajoukkueessa 1961–1974
154 maaottelua, 16,0 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 4 kertaa (1961, 1963, 1965, 1967)

Kari Liimo oli 1960-luvun menestysmaajoukkueen ykköstähti. On edelleen maajoukkueen kaikkien aikojen pisteykkönen 2462 pisteellään. Liimon ottelukohtainen pistekeskiarvo (16,0) oikeuttaa kaikkien aikojen tilastossa kolmannelle sijalle. Liimo kuuluu myös legendaariseen 42 pisteen kerhoon eli maajoukkueen otteluennätyksen haltijoihin ennen Lauri Markkasen maagista Kroatia-ottelua.

Liimon maajoukkueuran tähtihetkiä oli vuoden 1964 olympiakarsinnat, joissa hän johdatti joukkueen sensaatiomaiseen kisapaikkaan voittamalla karsintaturnauksen korikuninkuuden peräti 24,1 pisteen keskiarvolla. Liimo oli maajoukkueen paras pistemies myös olympialaisissa sekä vuosien 1963 ja 1965 EM-kilpailuissa, sijoittuen joka kerta myös turnauksen kymmenen parhaan pistemiehen joukkoon.

Liimo valittiin vuoden koripalloilijaksi yhteensä kuusi kertaa (1963, 1964, 1965, 1969, 1970, 1971).

Lauri Markkanen 

Maajoukkueessa 2015 - jatkuu
35 maaottelua, 19,8 pistettä/ottelu ja 6,7 levypallo/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut 2 kertaa (2017,2022)

Lauri Markkasen nousu suomalaisten maajoukkuelegendojen joukkoon on ollut rakettimainen. Jyväskyläläisellä on miesten maaotteluissa kasassa muihin legendoihin verrattuna vaatimattomat 35, mutta jälki on ollut ennen näkemättömän kovaa.

Markkanen on pelannut urallaan kahdet EM-kilpailut ja ollut niissä molemmissa joukkueen paras piste- ja levypallomies. Vuoden 2017 EM-kilpailuissa Markkanen viimeisteli pisteitä 19,5 pisteen keskiarvolla ja juuri päättyneissä kisoissa korisukka heilui peräti 27,9 pisteen keskiarvolla. Markkanen tulee sijoittumaan turnauksen pistetilastossa sijoille 1.–3. Viimeistään näissä kisoissa Markkanen pelasi itsensä eurooppalaisen koripallon absoluuttiselle huipulle.

EM-lopputurnausten lisäksi Markkanen oli johdattamassa Suomen neljään voittoon ja upeaan MM-kisapaikkaan kuluneen kesän MM-karsinnoissa.

Koripallomaajoukkueen kolmannen menestyssukupolven ykköstähti Markkanen on ottelukohtaisessa pistekeskiarvossa tällä hetkellä selkeä ykkönen 19,8 pisteen keskiarvolla. EM-kilpailujen pudotuspeliottelussa Kroatiaa vastaan hän kirjautti historiankirjoihin myös uuden ottelukohtaisen piste-ennätyksen 43 pistettä.

Tähän mennessä jo viisi kertaa vuoden koripalloilijaksi valittu Markkanen on parhaimmillaan sijoittunut Suomen vuoden urheilijaäänestyksessä kolmanneksi (2017).

Hanno Möttölä 

Maajoukkueessa 1994–2014
165 maaottelua, 11,5 pistettä/ottelu ja 4.3 levypalloa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 3 kertaa (1995, 2011, 2013)

Hanno Möttölä on yksi kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijoista, joka on valittu kahdeksan kertaa vuoden koripallolijaksi. Myös maajoukkuepelaajana Möttölä on yksi suurista, vaikka hänen uransa primetime ajoittuikin aikaan, jolloin Suomi pelasi arvokisojen sijaan Euroopan pohjamudissa.

Möttölä on pelannut viidenneksi eniten maaotteluita, tehnyt viidenneksi eniten pisteitä ja ottanut kolmanneksi eniten levypalloja. Hänellä oli yhdessä Teemu Rannikon kanssa korvaamaton rooli Suomen raivatessa tiensä takaisin koripallon arvokisatasolle.

Ensimmäiset arvokisat Möttölä pelasi 18-vuotiaana ja seuraavat vasta 34-vuotiaana. Arvokisatasolla yksi Möttölän huippuhetkiä on hänen ratkaiseva panoksensa sensaatiomaisessa Venäjä-voitossa vuoden 2013 EM-kilpailuissa ja Koperin ihmeessä.

Valmentaja: Henrik Dettmann

Päävalmentajana 1992–1997 ja 2004–2022, 303 maaottelua, voittoprosentti 50 %
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa (1995, 2011, 2013, 2015, 2017)

Henrik Dettmann toimi kahdessa jaksossa yhteensä neljännesvuosisadan Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Hänellä on vyöllänsä yli 300 maaottelua miesten päävalmentajana.

Dettmann johdatti kahdesti (1995 ja 2011) Suomen yli 15 vuoden tauon jälkeen EM-kilpailuihin. Dettmann toimi Suomen päävalmentajana kuusissa arvokisoissa. Lisäksi Dettmann löi alkutahdit Susijengin vuoden 2023 MM-kisapaikalle, johtamalla maajoukkueen voittoon Kroatiasta ja kahdesti Sloveniasta.   

 

Kakkosviisikko              

Teemu Rannikko

Maajoukkueessa 1997–2017
149 maaottelua, 9,4 pistettä/ottelu ja 3,2 syöttöä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 3 kertaa (2011, 2013, 2017)

Teemu Rannikko on kiistatta yksi suomalaisen koripalloilun suurista. Viisi kertaa vuoden koripalloilijaksi valitun Rannikon maajoukkueuraa leimaa kuitenkin Möttölän tavoin parhaan ajan ajoittuminen suomalaisen maajoukkuekoripallon aallonpohjaan. Rannikko oli kuitenkin korvaamattomassa roolissa Suomen nousussa takaisin arvokisatasolle ja myös siellä menestymisessä.

Rannikko debytoi arvokisatasolla vasta 30-vuotiaana ja pelasi parhaat arvokisansa vuoden 2011 kisoissa sijoittumalla turnauksen syöttötilastossa neljänneksi 4,5 syötön keskiarvolla. Oli tärkeässä  roolissa myös EM-kisoissa 2013 sekä MM-kisoissa 2014. Palasi maajoukkueeseen vielä EM-kotikisoihin 2017 ja näytti erityisesti Kreikka-voitossa (14 pistettä, 5 syöttöä) vielä kertaalleen suomalaisittain poikkeuksellista pelikäsitystään ja taitoansa.

Sasu Salin

Maajoukkueessa 2010-jatkuu
127 maaottelua, 9,9 pistettä/ottelu ja 1,1 riistoa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa (2011, 2013, 2015, 2017, 2022)

Sasu Salin on vahvasti matkalla kaikkien aikojen eniten arvokisaturnauksia pelanneeksi koripalloilijaksemme. Tarkkakätisenä heittäjänä ja maailmanluokan puolustajana tunnettu Salin oli tärkeässä roolissa kaikissa 2010-luvun arvokisoissa. Puolustuspäässä Salinilla on ollut korvaamaton rooli vastustajien kovimpien takamiesten puolustajana. Vuoden 2015 EM-kilpailuissa hän oli joukkueen paras korintekijä (13,2) yhdessä Erik Murphyn kanssa. Vuoden 2017 kotikisoissa hän oli Markkasen ja Koposen jälkeen joukkueen kolmanneksi paras pistemies 11,7 pisteen keskiarvolla.

Kirkkaimpaan tähtikategoriaan Salin on pelannut itsensä viimeistään käynnissä olevissa MM-karsinnoissa sekä juuri päättyneissä EM-kilpailuissa. Sasu Salin on tällä hetkellä Lauri Markkasen jälkeen Suomen toiseksi paras ja kovan eurooppalaisen tason koripalloilija.

Timo Lampén

Maajoukkueessa 1953–1966
132 maaottelua, 10,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 7 kertaa (1953, 1955, 1957, 1959, 1961, 1963, 1965)

Timo Lampén on kaikkien aikojen lahtelainen mieskoripalloilija, joka pelasi kaikkiaan seitsemän kertaa EM-lopputurnauksessa. Hän on edelleen useimmassa EM-lopputurnauksessa esiintynyt, eniten EM-lopputurnausotteluita (61) pelannut  sekä eniten EM-lopputurnauksissa pisteitä (617) tehnyt pelaajamme. Lampén oli peräti viidessä EM-lopputurnauksessa maajoukkueen toiseksi paras korintekijä.

Vuoden koripalloilijaksi kaksi kertaa (1961, 1962) valittu Lampén oli keskeisessä roolissa Tokion olympialaisiin karsinnoissa edenneessä ja turnauksessa pelanneessa joukkueessa. Karsinnoissa hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies 12,3, pisteen keskiarvolla ja olympialaisissakin korisukka heilui 9,5 pisteen ottelukeskiarvolla.

Aikalaiskertomusten mukaan ”väkevänä, nopeana ja tarkkasilmäisenä hyökkääjänä” tunnettu Lampén kuuluu myös legendaarisen 42-pisteen kerhoon, joka jakoi miesten maaotteluiden yhden ottelun piste-ennätyksen Kari-Pekka Klingan ja Hanno Möttölän kanssa ennen Lauri Markkasen ”valtakautta”.

Kalevi Sarkalahti

Maajoukkueessa 1967–1981
143 maaottelua, 16,6 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1977)

Kalevi ”Monni” Sarkalahti oli 1970-luvun suomalaiskoripallon suuria, joka valittiin vuoden koripalloilijaksi neljä kertaa vuosina 1972, 1974, 1975 ja 1976.

Sarkalahti oli armoitettu korintekijä, joka on edelleen maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilaston kakkonen (2377 pistettä) heti Kari Liimon jälkeen. Myös maaottelujen ottelukeskiarvossa Sarkalahti (16,6) löytyy toisena Lauri Markkasen jälkeen. Maajoukkueuransa lopettaneiden pelaajien osalta Sarkalahti on ottelukeskiarvossa kaikkien aikojen ykkönen.

Sarkalahti johdatti Suomen kymmenen vuoden tauon jälkeen vuoden 1977 EM-kilpailuihin tekemällä karsinnoissa pisteitä 18,4 pisteen keskiarvolla. Hän oli myös EM-kilpailuissa Suomen paras pistemies (15,4 pistettä/ottelu).

 Heikki Kasko

Maajoukkueessa 1976–1984
154 maaottelua, 11,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1977)

Heikki Kasko oli maajoukkueen vuosien 1976–1984 tähtisentteri. Rovaniemen NMKY:n kasvatti on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa kymmenes ja ottelutilaston kahdeksas samalla ottelumäärällä (154) kahden muun legendan Kari Liimon ja Petteri Koposen kanssa.

Kaksi kertaa vuoden koripalloilijaksi (1982, 1984) valittu Kasko oli Suomen ykköstykkejä vuoden 1977 EM-kilpailuissa. Hän oli joukkueen toiseksi paras korintekijä (14,6 pistettä/ottelu) ja levypalloykkönen (8,7 levypalloa/ottelu). Levypallotilastossa Kasko oli koko turnauksen kolmonen.  

Valmentaja: Kalevi Tuominen

Päävalmentajana 1955–1969, 196 maaottelua, voittoprosentti 55 %
Arvoturnaukset: : Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 6 kertaa (1957, 1959, 1961, 1963, 1965, 1967)

Kalevi ”Kallu” Tuominen on suomalainen valmentajalegenda, joka johdatti Suomen koripallomaajoukkueen kahteen huippusaavutukseen eli Tokion olympiakisoihin vuonna 1964 sekä vuoden 1967 EM-kilpailujen kuudenteen sijaan. Tuomisen kerrotaan tuoneen päävalmentajana menestyksen lisäksi määrätietoisemman ja ammattimaisemman harjoittelun koripallomaajoukkueen toimintaan.

Koripallomaajoukkueen päävalmentajuuden jälkeen Tuominen toimi Suomen Olympiakomitean ensimmäisenä valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992. Hänen ansiokseen lasketaan suomalaisen valmennusjärjestelmä systematisoituminen ja tieteellistyminen sekä valmentajakoulutuksen kehittyminen.

Kolmosviisikko

Kari-Pekka Klinga

Maajoukkueessa 1982–1997
135 maaottelua, 11,8 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1995)

Kari-Pekka ”Pere” Klinga oli 1980–90-luvuilla suomalaisen koripallon valovoimaisimpia tähtiä. Klinga tunnettiin tarkkakätisenä heittäjänä ja erinomaisena syöttäjänä. Vuosina 1986 ja 1994 vuoden koripalloilijaksi valittu Klinga on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa 13. sijalla ja uran pistekeskiarvo oikeuttaa peräti 10. sijaan. Hänen yhden ottelun piste-ennätys on 42 pistettä.

Klinga johdatti erinomaisilla esityksillään Suomen vuoden 1995 EM-kisoihin 18 vuoden tauon jälkeen. Klinga kirjautti EM-karsinnoissa historiankirjoihin komeat 21,4 pistettä ja 5,2 syöttöä. Hän oli myös EM-kilpailuissa joukkueen kantavia voimia 10,8 pisteen (joukkueen toiseksi paras) ja 3,0 syötön (joukkueen paras) keskiarvoilla.

 Raimo Lindholm

Maajoukkueessa 1950–1965
116 maaottelua, 7,3 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset 2 kertaa (1952, 1964), EM-kilpailut 6 kertaa (1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961)

Raimo ”Spike” Lindholm on ainoa kaksissa olympialaisissa pelannut suomalaiskoripalloilija. Olympialaisten lisäksi Lindholm edusti Suomea kuusi kertaa EM-kilpailuissa. Lindholm onkin edelleen Timo Lampénin jälkeen eniten EM-lopputurnausotteluja pelannut ja EM-lopputurnauspisteitä tehnyt pelaaja.

Lindholmin korintekovoimasta kertoo se, että hän sijoittui vuoden 1953 EM-kilpailujen korintekijätilastossa neljänneksi (13,4 pistettä/ottelu) ja vuoden 1951 EM-kilpailuissa kahdeksanneksi (11,4). Lindholm oli Suomen paras korintekijä myös vuoden 1955 EM-kilpailuissa (11,9).

Vuoden koripalloilijaksi peräti kuusi kertaa (1950, 1951, 1953, 1955, 1957, 1958) valittu Lindholm saavutti ensimmäisenä suomalaisena koripalloilijana 100 maaottelun rajapyykin.

Shawn Huff

Maajoukkueessa 2003–2022
224 maaottelua, 8,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa (2011, 2013, 2015, 2017, 2022)

Shawn Huff on Susijengin monivuotinen kapteeni, jonka maajoukkueuran aikana Suomi kulki huikean polun B-divisioonan pohjamudista aina Euroopan TOP8-joukkueeksi.

Huff on kaikkien aikojen toiseksi eniten miesten maaotteluita pelannut koripalloilija vain kaksi ottelua Tuukka Kottia vähemmän pelanneena. Kaikkien aikojen pistetilastossa Huff on seitsemännellä sijalla 1811 pisteellään.

Monipuolisena ja monikäyttöisenä kahden suunnan joukkuepelaajana tunnettu Huff oli vuoden 2013 EM-kilpailuissa (8,8 pistettä/ottelu) ja vuoden 2014 MM-kilpailuissa (10,4 pistettä/ottelu) joukkueen toiseksi paras pistemies.

Huffin komea maajoukkueura sai tunteikkaan päätöksensä FIBA:n palkitessa hänet ottelun jälkeen muistopalkinnolla ja Espanjan joukkueen osoittaessa arvostusta hänelle ja Petteri Koposelle kaksikon jättäessä koripallokentät viimeisen kerran.

Sakari Pehkonen

Maajoukkueessa 1984–2000
153 maaottelua, 13,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1995)

Sakari Pehkonen oli 1980- ja 1990-lukujen parhaita suomalaiskoripalloilijoita. Vuonna 1987 vuoden koripalloilijaksi valittu Pehkonen on kolmas maajoukkuepelaaja, joka on urallaan tehnyt yli 2000 pistettä. Maajoukkueuran pistekeskiarvo 13,1 pistettä on tällä hetkellä kaikkien aikojen kuudenneksi paras noteeraus. Yhden ottelun piste-ennätykseksi Pehkonen heitti 40 pistettä.

Pehkonen (22 pistettä) johdatti yhdessä Kari-Pekka Klingan (23 pistettä) ja Pekka Markkasen (21 pistettä) kanssa Suomen sensaatiomaiseen voittoon Venäjästä vuoden 1995 EM-kilpailujen jatkokarsintojen avausottelussa. Suomen vire kesti läpi jatkokarsintojen ja Suomi palasi EM-kilpailuihin peräti 18 vuoden tauon jälkeen. Pehkonen oli sekä karsinnoissa että itse EM-kilpailuissa joukkueen avainpelaajia.  

Tuukka Kotti

Maajoukkueessa 2000–2020
226 maaottelua, 7,2 pistettä/ottelu ja 4.6 levypalloa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 4 kertaa (2011, 2013, 2015, 2017)

Kaikkien aikojen forssalaiskoripalloilija Tuukka Kotti on 226 miesten maaottelullaan eniten maaotteluita palannut koripalloilijamme.

30-vuotiaana arvokisadebyytin tehnyt Kotti oli 2010-luvun menestysjoukkueessa ennen kaikkea susipuolustuksen kulmakivi, jonka merkitys joukkueen menestykselle oli aina tilastoriviä suurempi. Toisaalta vaatimaton ei ollut Kotin panos myöskään tilastoissa, sillä hän oli kaksissa EM-kilpailuissa (2011, 2013) joukkueen paras levypallomies sekä kolmissa kisoissa (2011, 2013, 2017) joukkueen neljänneksi paras pistemies. Lisäksi vuoden 2011 EM-kilpailuissa Kotti sijoittui viidenneksi koko turnauksen riistotilastoissa.

Valmentaja: Robert Petersen

Päävalmentajana 1969–1972 ja 1973–1982, 234 maaottelua, voittoprosentti 42 %
Arvoturnaukset: Päävalmentajana EM-kilpailut (1977), valmentajana olympialaiset 2 kertaa (1952, 1964), EM-kilpailut 4 kertaa (1961, 1965, 1967, 1995)

Robert ”Petteri” Petersen on yksi suomalaisen koripallovalmennuksen suurista. Suomalaisen urheilun Hall Of Fameen valitun Petersenin vaikutus suomalaiseen koripalloon ja koripallovalmennukseen oli valtava.

Petersen oli toisen valmentajalegendan Kalevi Tuomisen pitkäaikainen aisapari maajoukkueessa. Tuominen ja Petersen johdattivat vuosien 1959–67 välillä Suomen maajoukkueen Euroopan kuudennelle sijalle sekä Tokion olympialaisiin.

Petersen kuului Suomen valmennusjohtoon jo Helsingin olympialaisissa 1952 ja palasi vielä vuonna 1995 Suomen miesten maajoukkueen valmennusstaffiin, kun Suomi pelasi Ateenan EM-kisoissa.

Päävalmentajana Petersen toimi vuoden 1977 EM-kilpailuissa ja yhteensä peräti 234 maaottelussa.

Bubbling under

Kaikkien aikojen maajoukkuepelaajien valinta on mahdoton tehtävä. Edellä oleva valinta on subjektiivinen lista, jonka voi hyvin kyseenalaistaa. Oma arvioni on, että edellä olevista pelaajista 8–10 löytyisi lähes kaikkien asiantuntijoiden listalta, mutta sen jälkeen painotukset ja mieltymykset ja sen myötä valinnat varmasti vaihtelisivat.

Ainakin seuraavien pelaajien esiintyminen näissä keskusteluissa ja listoilla olisi enemmän kuin perusteltua:

• 1950-luvun ja 1960-luvun alkupuolen takamieslegenda Seppo Kuusela.
• 1960-luvun menestysjoukkueen tähtiviisikon täydentäneet Pertti Laanti ja Martti Liimo.
• Vuoden 1967 EM-kotikisojen levypallokuninkuuden voittanut Ville Vainio.
• 1970- ja 1980-luvun tähtiin ja maajoukkuelegendoihin lukeutuneet Risto Lignell ja Anssi Rauramo.
• Vuosina 1979–87 huikeat 168 peräkkäistä maaottelua (yhteensä 190 maaottelua) pelannut Jouko Heikkinen.
• 1980- ja 1990-luvun parhaisiin maajoukkuepelaajiin lukeutuneet Pekka Markkanen ja Martti Kuisma.
• Susijengin nousua rakentamassa ja buumin alkutahteja lyömässä ollut Kimmo Muurinen.

Valmentajista on puolestaan pakko nostaa esiin vasta päävalmentajauransa alkutaipaleella oleva Lassi Tuovi. Tuovin päävalmentajaura on vasta 16 ottelun mittainen, mutta sinä aikana hän on ehtinyt viimeistellä Suomen ensimmäisen karsimalla saadun MM-kisapaikan ja johdattaa maajoukkueen kaikkien aikojen EM-menestykseen. Petteri Petersenin tavoin Tuovi on vaikuttanut maajoukkueemme menestykseen vahvasti myös apuvalmentajan roolissa.