Asiantuntijakatsomosta

Perhe on paras Kotkalainen koripallo tuntee useita kovia koripalloperheitä. Kotimaisessa pääsarjassa on esiintynyt useita veljespareja ja  isä-poika-pareja. Ja tunteepa kotkalainen koripallo jo kaksi kolmen sukupolven pääsarjaperhettäkin. Kotkalaisen koripallon kivijalkaperheitä ovat mm. Paanaset, Lehtorannat, Kuusistot ja juurensa Yhdysvalloissa omaavat Poundsit. Paanasten koripallosuku rakentuu kahdesta eri sukupolven veljesparista. Ensimmäisen polven muodostavat KTP:n seuralegendat Hannu ja Ari Paananen. Yli kahdenkymmenen pääsarjakauden kaksikko on keskeinen osa kotkalaista koripallohistoriaa. Toisen polven muodostaa puolestaan Arin pojat Simo ja Saku Paananen. Molemmat pojista pelasivat useamman pääsarjakauden, Simon pelatessa yhden kausistaan Panttereiden riveissä. Ja vaikkei toinen sukupolvi koripallourillaan ihan ensimmäisen sukupolven mittoihin kasvanutkaan, niin Paanasten sukujuhlissa Saku Paananen voi kuitenkin muistuttaa olevan ryhmän ainoa kaksinkertainen miesten Suomen

KTP:n seuraikonit kärjessä kausien määrässä Pääsarjaurien pituuden suhteen kaikkien aikojen kotkalaiskoripalloilijoita ovat vähintään kahdenkymmenen kauden KTP-legendat Hannu Paananen (21 kautta), Pertti Marttila (21), Ari Paananen (20) ja Jarkko Tuomala (20). Nelikko pelasi koko pääsarjauransa Kotkassa lukuun ottamatta Pertsa Marttilan kauden 1997-98 vierailua Kymijoen yläjuoksulla Kouvolassa. Pääsarjakausien määrässä jo viidentenä on Lapuan Kobrissa tällä kaudella pelaava KTP-kasvatti Juho Lehtoranta. Lehtoranta pelaa parhaillaan 16. korisliigakauttansa. Hän on pääsarjaurallaan edustanut neljää eri seuraa ja pelannut kausista yhdeksän Kotkan ulkopuolella. Viidentoista kauden pääsarjapelaajista myös Veikko Miettinen ja Michael Pounds pelasivat osan urastaan vierailla mailla. Muiden kotkalaisseurojen kasvateista pisimmät pääsarjaurat ovat tehneet Kotkan Poikien Tommi Lanki, Peli-Karhujen Roope Mäkelä ja Karhulan Veikkojen Markus Myllylä. Kaikki pelasivat pääsarjassa 14 kaudella.

Kotkalaiset pääsarjaseurat KTP (Kotkan Työväen Palloilijat, KTP-Basket) on pelannut nykyisin Korisliigaksi kutsutussa koripallon miesten pääsarjassa peräti 65 kautta. Seura onkin sarjan maratontaulukon selkeä ykkönen. KTP on voittanut historiansa aikana peräti 25 SM-mitalia. Kuuden Suomen mestaruuden (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94) lisäksi seura on voittanut seitsemän SM-hopeaa ja kaksitoista SM-pronssia. Toistaiseksi viimeisin mitali on kaudella 2018-19 saavutettu SM-pronssi. KTP:n pääsarjahistoriaa tarkasteltiin tarkemmin aiemmissa blogeissa . Kotkalainen koripallo ei kuitenkaan ole miesten pääsarjankaan osalta vain KTP. KTP:n lisäksi sarjassa ovat kotkalaisista koripalloseuroista pelanneet Kotkan Reipas, Kotkan Pojat ja Peli-Karhut. Ensimmäisenä kotkalaisseurana koripallon Suomen mestaruuksista pelasi Kotkan Reipas , joka pelasi pääsarjassa kausilla 1949-52. Ensimmäisellä kaudellaan KoRe sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Kahdella seur

Muiden kotkalaisseurojen kasvatit tärkeässä roolissa Kotkalainen koripalloyhteisö ei vuosien saatossa ole ollut pelkästään yhtä onnellista perhettä. Seurojen välinen kilpailu, vastakkainasettelu ja jopa vihanpito on ollut ajoittain kovaa. KTP:n ja KoPon välillä vastakkainasettelua korosti aikanaan mm. urheilun politisoituminen ja riidat työläis- ja porvariseurojen välillä. KTP:n ja PeKan välejä kiristi puolestaan erityisesti PeKan menestysaikoina vuonna1977 tapahtunut kuntaliitos. 1970-luvun lopulla Karhuvuoren Urheilutalolla saattoikin oppia koripallon alkeiden lisäksi myös sen, että Pekalaiset ovat tupensyöjiä.   Muiden kotkalaisseurojen kasvateilla on kuitenkin merkittävä roolinsa KTP:n historiassa ja myös seuran menestyksessä. KTP:n pääsarjajoukkueessa on vuosien saatossa esiintynyt 28 muiden kotkalaisseurojen kasvattia. Yhdeksän näistä pelaajista on juhlinut koripallon Suomen mestaruutta KTP:n riveissä, ja SM-mitalitilastoon nimensä kirjoittanut puolestaan viisitoista muiden kot

KTP:n ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus oli 1973 seuraan saapunut Wayne Kemp. Tyylikäs Kemp jäi KTP:n historiaan ja kotkalaisten koripallofanien sydämeen muutenkin kuin seuran ensimmäisenä jenkkinä. Kemp esiintyi KTP:n riveissä kolme kautta, pelaten 59 SM-sarjaottelua, tehden niissä pisteitä 24,8 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Kemp voitti KTP:n riveissä SM-pronssia kaudella 1975-76. KTP:n toinen ulkomaalaisvahvistus osoittautui kuitenkin vuosien saatossa vielä ensimmäistäkin legendaarisemmaksi. Kotkalaislähtöinen Lauri Rissanen löysi NBA:sta rannalle jääneen ”kaimansa” Larry Poundsin ja sai houkuteltua hänet Kotkaan. Pounds teki Kotkaan ensi pari vuoden visiittiä, joista toisen I divisioonassa kaudella 1978-79. Kaudelle 1982-83 Pounds tuli jäädäkseen. Sittemmin kotkalaistunut Larry Pounds pelasi KTP:n paidassa kaikkiaan 13 kautta ja 481 ottelua. Pounds teki pääsarjassa yhteensä 12 753 pistettä (26,5 ppg). Larry Pounds on paitsi KTP:n kaikkien aikojan ulkomaalaisvahvistus, m

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan KTP:n kaikkien aikojen pelaajia eri tilastokategorioiden näkökulmasta.  KTP:n omien pelaajien merkitys korostuu, kun tarkastellaan eniten pääsarjakausia KTP:n riveissä pelanneita. Listan kärkipää on kuin melkein suoraan Karhuvuoren halliin kattoon nostettujen seuralegendojen paitarivistö. Kausien määrässä kaikkien aikojen KTP-pelaajia ovat 21 kaudella KTP:n vihreävalkoisessa pelannut Hannu Paananen sekä kahdenkymmenen pääsarjakauden Ari Paananen, Pertti Marttila ja Jarkko Tuomala. Muita kausimäärässä kärkipäähän sijoittuvia KTP:n omia kasvatteja ovat 15 kauden Jyrki Kutvonen sekä 14 kautta pääsarjassa kasvattajaseuransa riveissä pelanneet Timo Toikka ja Arto Kylmälä. Arto Kylmälän nimi ei välttämättä nouse aina esiin suurimpien seuralegendojen joukossa, mutta kun mies sijoittuu käytännössä kaikissa pidemmän aikavälin tilastokategorioissa seuran TOP20-pelaajien joukkoon, niin käy selväksi, että kyseessä yksi seuran kaikkien aikojen pelaajista. Muid

Koripallon ensimmäinen miesten Suomen mestaruus ratkaistiin vuonna 1939, kun Ylioppilaskoripalloilijat voitti mestaruuden Eiran Kisa-Veikkoja vastaan pelatussa ottelusarjassa. Käynnissä olevan kausi 2021-22 on nykyisin Korisliigaksi kutsutun koripallon pääsarjan 82. kausi. Koripallon kotimaisen pääsarjamme kaikkien aikojen seura on KTP. Kotkan Työväen Palloilijat pelasi ensimmäisen pääsarjakautensa vuonna 1957 saavuttamalla heti pronssia. Ensimmäisen SM-kultansa KTP voitti heti seuraavalla kaudella ollen ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen mestaruuden voittanut seura. Nykyisin Korisliigassa KTP-Basketin nimellä esiintyvä seura pelaa tällä kaudella seurahistorian 65. pääsarjakautta. Sarjaan tulon jälkeen KTP on puuttunut pääsarjasta ainoastaan kaudella 1978-79, jolloin seura haki vauhtia uudelle nousulleen I divisioonasta. KTP:n asema kaikkien aikojen pääsarjaseurana perustuu erityisesti sen ylivoimaiseen asemaan sarjan maratontaulukossa. KTP keikkuu maratontaulun kärjessä peräti 242

Tämä kirjoitus on päätösosa kolmiosaista blogisarjaa, jossa tarkastellaan johtaako suomalainen koripallon pelaajapolku miesten osalta kansainvälisille ammattilaiskentille. Blogisarjan ensimmäisessä osassa asiaa tarkasteltiin Koripalloliiton nuorten maajoukkueohjelman Sudenpolun näkökulmasta ja toisessa osassa ihmeteltiin kuinka hyvin koripallon pelaajakehityksen kruununjalokivi Helsinki Basketball Academy eli HBA onnistuu tavoitteessaan kansainvälisten koripallourien luomisessa. Tässä blogisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan NCAA-koripallon roolia ja toimivuutta suomalaisen koripallon huippupelaajatuotannossa. Yhdysvaltojen legendaarinen yliopistokoripallo (NCAA) ei luonnollisesti varsinaisesti kuulu suomalaisen koripallon pelaajakehitysjärjestelmään. Sillä on kuitenkin ollut vuosien aikana niin iso rooli osana koripalloilijoidemme urapolkua, että pelaajakehityksemme toimivuutta ei voida oikean arvioida katsomatta myös tätä ja erityisesti yliopistopelien jälkeistä vaihetta kyseis