Kaikkien aikojen kotkalaiskoripalloilijat

KTP:n seuraikonit kärjessä kausien määrässä

Pääsarjaurien pituuden suhteen kaikkien aikojen kotkalaiskoripalloilijoita ovat vähintään kahdenkymmenen kauden KTP-legendat Hannu Paananen (21 kautta), Pertti Marttila (21), Ari Paananen (20) ja Jarkko Tuomala (20). Nelikko pelasi koko pääsarjauransa Kotkassa lukuun ottamatta Pertsa Marttilan kauden 1997-98 vierailua Kymijoen yläjuoksulla Kouvolassa.

Pääsarjakausien määrässä jo viidentenä on Lapuan Kobrissa tällä kaudella pelaava KTP-kasvatti Juho Lehtoranta. Lehtoranta pelaa parhaillaan 16. korisliigakauttansa. Hän on pääsarjaurallaan edustanut neljää eri seuraa ja pelannut kausista yhdeksän Kotkan ulkopuolella. Viidentoista kauden pääsarjapelaajista myös Veikko Miettinen ja Michael Pounds pelasivat osan urastaan vierailla mailla.

Muiden kotkalaisseurojen kasvateista pisimmät pääsarjaurat ovat tehneet Kotkan Poikien Tommi Lanki, Peli-Karhujen Roope Mäkelä ja Karhulan Veikkojen Markus Myllylä. Kaikki pelasivat pääsarjassa 14 kaudella.

Kaikkiaan 26 kotkalaisseurojen kasvattia on pelannut koripallon miesten pääsarjassa vähintään kymmenen kautta. Todellisuudessa lista saattaa täydentyä vielä Kotkan Reippaan kasvatilla Erkki Ruotsalaisella. Ruotsalaiselta löytyy Koripalloliiton tilastoista merkintä yhdeksältä kaudelta, mutta todennäköistä on, että hän pelasi myös tilastoista puuttuneilla kahdella Reippaan pääsarjakaudella. Ruotsalainen on myös ensimmäisiä ”isolle kirkolle” siirtyneitä kotkalaiskoripalloilijoita. Hän edusti seitsemän kauden ajan HKT:tä, voittaen sen riveissä kolme SM-kultaa ja yhden SM-pronssin.

Taulukko 13. Useammalla kaudella koripallon miesten pääsarjassa esiintyneet kotkalaisseurojen kasvatit


Juho Lehtoranta ja Michael Pounds ottelumäärissä todellisia Korisliigalegendoja

Eniten pääsarjaotteluita kotkalaisseurojen kasvateista ovat pelanneet KTP-ikonit Jarkko Tuomala (731) ja Pertti Marttila (682). Juho Lehtoranta rikkoi kuitenkin tällä kaudella 600 pääsarjaottelun rajapyykin ja lähestyy kovaa vauhtia kärkikaksikkoa. Lehtoranta oli vuodenvaihteessa ottelumäärissä jo kaikkien aikojen jaetulle 12. sijalla yhdessä Sakari Pehkosen kanssa ja tullee tällä kaudella ohittamaan myös 611 pääsarjaottelua pelanneen Jukka Matisen.

Viime kauteen pääsarjauransa päättynyt Michael Pounds (577) ohitti viime kaudella ottelumäärässä Jyrki Kutvosen, noussen komeasti neljänneksi eniten pääsarjaotteluita pelanneeksi kotkalaiseksi.

Kaikkiaan kahdeksan kotkalaislähtöistä pelaajaa on ylittänyt 500 pääsarjaottelun haamurajan. Edellä mainitun viisikon lisäksi sen ovat tehneet Roope Mäkelä, Tampereen Pyrinnössä suurimman osan pääsarjauraansa pelannut ja kaksi Suomen mestaruuttakin voittanut Joni Harjula sekä Tommi Lanki. Kaikkiaan 38 pelaaja on historian saatossa rikkonut 500 pääsarjaottelun rajapyykin, joten kotkalaiset ovat erittäin hyvin edustettuna tällä listalla.

Eniten pääsarjaotteluita ilman otteluakaan kotkalaisseuroissa on pelannut Peli-Karhujen kasvatti Jouko Järvinen, joka pelasi 247 pääsarjaottelua Kouvojen, Lappeenrannan NMKY:n, Seagullsin ja Espoo Unitedin riveissä.

Uraansa vielä jatkavista pelaajista TOP25-listalle nousevat Juho Lehtorannan lisäksi pikkuveli Joonas Lehtoranta. Myös Sami Ikävalko on nostettu Lahti Basketball:n kokoonpanoon, mutta pääsarjauran jatkuminen on vielä epävarmaa.

Taulukko 14. Eniten pääsarjaotteluita pelanneet kotkalaisseurojen kasvatit (tilanne 1.1.2022).


Marttila, Tuomala ja Mäkelä yli 8000 pääsarjapisteen kerhossa

Myös pistetilaston kärjestä löytyy tuttu kaksikko. Tällä saralla piikkipaikkaa pitää Pertti Marttila noin 300 pistettä Jarkko Tuomalaa enemmän tehneenä. Marttila löytyy sarjan kaikkien aikojen pistetilaston 13. sijalta ja Tuomala 16. sijalta.

Kolmantena yli komean 8000 pisteen kotkalaisista yltää KTP:ssä ja Hongassa menestyksekkään uran tehnyt Roope Mäkelä. Mäkelän noteeraus riittää sarjan historiassa sijalle 18.

Kotkalaisten sisäisellä listalla neljänneksi nousee Tommi Lanki, ennen Ari Paanasta ja Anssi Kinnaslampea.

Jos ottelumäärissä korostui 1990- ja 2000-lukujen kasvaneet ottelumäärät ja siten nuoremmat pelaajat, niin pistetilastossa näkyy suomalaispelaajien isompi rooli aiempina kausina. Tämä näkyy siitä, että pistemäärissä kotkalaispelaajien kympin kärkeen kiilaan 1960-1980-luvuilla pääsarjauransa tehneistä Arkko Paanasen lisäksi Hannu Paananen, Jan Kuokka ja Veikko Miettinen.

Taulukko 15. Eniten pisteitä pääsarjassa tehneet kotkalaisseurojen kasvatit (tilanne 1.1.2022).    

Myös Mäntynen, Lanki, Kuokka ja Louhivaara korintekijöiden aatelia

Ottelukohtaista pistekeskiarvoa tarkastellessa parhaiden kotkalaisten korintekijöiden listan kärki muuttuu ja kärkeä miehittävät Peli-Karhujen ja Kotkan Poikien kasvatit. Kärkipaikkaa pitää komealla 15,4 pisteen ottelukeskiarvolla KTP:n nykyinen päävalmentaja Roope Mäkelä.

Seuraavina listalla tulevat yli 13 pistettä ottelua kohti viimeistelleet Raimo Mäntynen, Tommi Lanki ja Pertti Marttila. Kakkosena oleva Raimo Mäntynen pelasi PeKan 1973-74 pääsarjajoukkueessa 19,0 pisteen ottelukeskiarvolle ja jatkoi pääsarjauraansa Helsingin NMKY:ssä kuuden kauden ajan vuosina 1976-1982.

Hyvinkään Tahkossa seitsemän, Turun NMKY:ssä neljä ja KTP:ssä kauden pelannut Jan Kuokka pelasi puolestaan komean pääsarjauran 12,1 pisteen keskiarvolla.

PeKassa (3 kautta) ja Joensuun Katajassa (2 kautta) pääsarjauransa pelannut Markku Louhivaara kuuluu myös parhaiden kotkalaisten korintekijöiden armoitettuun joukkoon.

KTP:n ensimmäisestä mestaruusmiehistöstä (1958) parhaina korintekijöinä urakohtaisen ottelukeskiarvon muodossa nousevat esiin Toni Bärlund (11,0 ppg), Timo Toikka (10,6 ppg), Timo Tuurnala (7,9 ppg) sekä Kauko Paakkari (7,3 ppg). Myös Veijo Nielsen (11,0 ppg) kuuluu tähän kastiin, mutta hänellä pääsarjaotteluiden määrä jäi 99 otteluun, eikä riitä alla olevalle listalle. 

Taulukko 16. Parhaalla pistekeskiarvolla pääsarjassa pelanneet kotkalaisseurojen kasvatit
(vähintään 100 pääsarjaottelua) (tilanne 1.1.2022)


Alle sata pääsarjaottelua pelanneista on syytä nostaa esiin Kotkan Poikien mestaruussarjajoukkueessa kausilla 1966-1968 pelanneet Pertti Hietala (17,8 ppg) ja Harri Kuokka (15,0 ppg). Haminalainen Kotkan Poikien kasvatti Pertti Hietala on tärkeä osa kotkalaista koripallohistoriaa, sillä hän voitti ensimmäisenä kotkalaisseuran pelaajana ja toistaiseksi ainoana kotkalaisseuran kasvattina SM-sarjan korikuninkuuden, kun hän viimeisteli kaudella 1967-68 peräti 22,3 pisteen keskiarvolla. 

Peli-Karhujen SM-sarjajoukkueessa esiintyneistä omista kasvateista pääsarjaa yli kymmenen pisteen keskiarvolla pelasivat Juha Sipilä (12,1 ppg), Olavi Tilli (11,8 ppg) ja Jari Johansson (10,7 ppg). Heistä Jari ”Jönssi” Johansson on pelannut KTP:n Veijo Nielsenin tavoin yli 90 pääsarjaottelua, joten he kuuluvat kyllä kotkalaisten kärkipään korintekijöiden joukkoon, vaikkeivat yllä olevaan yli 100 pääsarjaottelua pelanneiden taulukkoon ottelumäärän takia päässeetkään.


Taulukko 17. Parhaalla pistekeskiarvolla pääsarjassa pelanneet kotkalaisseurojen kasvatit
(alle 100 pääsarjaottelua)


Mestareita ja mitalimiehiä melkein torin täydeltä

Kotkalaislähtöisistä koripalloilijoista miesten Suomen mestaruuden on vuosien saatossa voittanut 48 pelaajaa. SM-mitaleille on yltänyt puolestaan 89 kotkalaiseurojen kasvattia.

Neljä kotkalaista on päässyt juhlimaan SM-kultaa neljä kertaa. Nelinkertaiset mestarit ovat Pertti Marttila, Jarkko Tuomala, Jyrki Kutvonen ja Roope Mäkelä.

Kolme SM-kultaa on voittanut puolestaan Kotkan Reippaan kasvatti ja HKT:ssa kultaa vuollut Erkki Ruotsalainen. Kaksinkertaisia Suomen mestareita löytyy yhdeksän. Heistä eniten SM-mitaleita ovat voittaneet yhdeksän SM-mitalin Timo Toikka, kahdeksan mitalia urallaan saavuttanut Toni Bärlund sekä seitsemän mitalin Mika Kuusisto.

Yhden SM-kullan miehistä eniten SM-mitaleita ovat voittaneet Ari Paananen (8), Matti Lehtoranta (7), Arto Kylmälä (7) ja Hannu Paananen (7). 

Taulukko 18. Kotkalaisten koripalloseurojen kasvattien pelaajakohtainen SM-mitalitaulukko


Tämä kirjoitus on osa kolmiosaista katsausta kotkalaisiin mieskoripalloilijoihin. Blogisarja muut osat ovat:





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää