Asiantuntijakatsomosta

Tämä kirjoitus on toinen osa kolmiosaista blogisarjaa, jossa tarkastellaan johtaako suomalainen mieskoripallon pelaajapolku kansainvälisille koripallokentille. Blogisarjan ensimmäisessä osassa asiaa tarkasteltiin Koripalloliiton nuorten maajoukkueohjelman Sudenpolun näkökulmasta. Tässä osassa tarkastelun kohteena on koripallon pelaajakehityksen kruununjalokivi Helsinki Basketball Academy ja se kuinka hyvin HBA onnistuu tavoitteessaan luoda kansainvälisiä koripallouria. Blogisarjan viimeisessä osassa tulee aiheena olemaan NCAA-koripallon rooli ja toimivuus suomalaisen koripallon huippupelaajatuotannossa. HBA on Koripalloliiton ja pääkaupunkiseudun urheiluoppilaitosten yhteistyössä kehittämä ohjelma, jossa 13–19-vuotiaille potentiaalisille tulevaisuuden sekä tämän hetken nuorisomaajoukkuepelaajille tarjotaan mahdollisuus ympärivuotiseen, maajoukkuetasoiseen ammattivalmennukseen omassa kouluympäristössä. HBA perustettiin vuonna 2011, ja nykyisin se toimii yläkoulun osalta Pohjois-Haagan

Koripallon miesten MM-karsintojen marraskuun karsintaikkuna sai kotisohvien asiantuntijat kommentoimaan sosiaalisessa mediassa suomalaisen koripallon pelaajakehityksen nykytilaa värikkäin sanakääntein. Ruotsille koettu tappio kertoi eräiden arvioiden mukaan siitä, että nykyinen maajoukkueemme on tasoltaan huonoin pitkään aikaan ja pelaajatuotantomme on jossain vaiheessa tökännyt pahasti. Muutama välipäivä ja voitto Kroatiasta muutti kuitenkin äänensävyjä ja koripallomme tulevaisuus näytti toisten asiantuntijoiden mukaan taas todella kirkkaalta. Tuntui, että tunne ja tulos vei keskustelua. Yritän kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastella suomalaisen mieskoripallon pelaajakehityksen tilannetta suurimpien tunneryöppyjen laannuttua ja vähän taustoittavaa dataa pyöriteltyäni. Koripallon pelaajakehityksen onnistumista voidaan arvioida monin kriteerein. Henkilökohtaisesti pidän yhtenä keskeisenä onnistumisen mittarina lajin pelaajamäärän kasvua ja lopettamisasteen pienentymistä. Yhtälailla k