KTP: Koripallon kaikkien aikojen pääsarjaseura

Koripallon ensimmäinen miesten Suomen mestaruus ratkaistiin vuonna 1939, kun Ylioppilaskoripalloilijat voitti mestaruuden Eiran Kisa-Veikkoja vastaan pelatussa ottelusarjassa. Käynnissä olevan kausi 2021-22 on nykyisin Korisliigaksi kutsutun koripallon pääsarjan 82. kausi.

Koripallon kotimaisen pääsarjamme kaikkien aikojen seura on KTP. Kotkan Työväen Palloilijat pelasi ensimmäisen pääsarjakautensa vuonna 1957 saavuttamalla heti pronssia. Ensimmäisen SM-kultansa KTP voitti heti seuraavalla kaudella ollen ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen mestaruuden voittanut seura. Nykyisin Korisliigassa KTP-Basketin nimellä esiintyvä seura pelaa tällä kaudella seurahistorian 65. pääsarjakautta. Sarjaan tulon jälkeen KTP on puuttunut pääsarjasta ainoastaan kaudella 1978-79, jolloin seura haki vauhtia uudelle nousulleen I divisioonasta.

KTP:n asema kaikkien aikojen pääsarjaseurana perustuu erityisesti sen ylivoimaiseen asemaan sarjan maratontaulukossa. KTP keikkuu maratontaulun kärjessä peräti 242 voittoa edellä kakkosena olevaa Torpan Poikia. Kausia KTP on pelannut kymmenen enemmän kuin maratontaulukossa kolmantena oleva ja toiseksi eniten kausia pelannut Tampereen Pyrintö. Pääsarjaotteluita KTP on pelannut puolestaan 363 Pyrintöä enemmän.

Myös menestyksen suhteen KTP:n asema kaikkien aikojen pääsarjaseuroina on vankka. Seura on voittanut historiansa aikana 25 SM-mitalia. Tällä määrällä se jakaa kärkipaikan sarjan toisen suurseuran ToPon kanssa. Kolmantena pääsarjamitalien määrässä on 21 mitalia voittanut Pantterit (kun mukaan lasketaan sen Kiri-Veikot ja HOK-Veikot nimillä voitetut mitalit).

Mittari, jossa KTP ei ole pääsarjahistorian suurin ja kaunein on Suomen mestaruuksien määrä. KTP on voittanut historiansa aikana kuusi Suomen mestaruutta (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94). Kotkalaisia enemmän Suomen mestaruuksia ovat voittaneet Pantterit (14), Torpan Pojat (9), Helsingin NMKY (7) ja Espoon Honka (7).

Taulukko 1. Korisliigan maratontaulukon kärki (1.1.2022).

 

KTP:n vihreävalkoiseen pelipaitaan on pääsarjaottelussa pukeutunut vuosien saatossa 312 pelaajaa. Pelaajista 57 % (178 hlöä) on suomalaisia ja 134 ulkomaalaistaustaisia. Tältä osin suhde on muuttunut dramaattisesti 2000-luvulla, kun ulkomaalaisten osuus Korisliigassa on yleisesti kasvanut.

KTP:n edustusjoukkue on perinteisesti rakentunut vahvasti seuran omien ja muiden kotkalaisseurojen kasvattien pohjalle. Kotkalaislähtöiset pelaajat olivat erityisen vahvasti edustettuna seuran menestysvuosina. Tällä hetkellä KTP:n väreissä pääsarjassa vuosien saatossa esiintyneistä pelaajista kolmannes on seuran omia kasvatteja. Kotkalaislähtöisten pelaajien osuus on 41 prosenttia.


Taulukko 2. KTP:n omien ja kaikkien kotkalaiseurojen kasvattien osuus KTP:n pääsarjapelaajista.

 

Yli puolet (53 %) KTP:ssä SM-sarjassa/Korisliigassa pelanneista pelaajista on pelannut seurassa vain yhdellä kaudella. Yhden kauden pelanneiden joukossa korostuu ulkomaalaispelaajien osuus. Peräti 84 % (113 kpl) KTP:ssä esiintyneistä ulkomaalaispelaajista on pelannut seurassa vain yhdellä kaudella.

Vähintään viidellä kaudella vihreävalkoisissa esiintyneitä on historian saatossa ollut 50 pelaajaa ja vähintään kymmenen kauden KTP-veteraaneja löytyy 22 kappaletta. Vähintään kymmenen kauden seuraikoneista 68 % on KTP:n omia kasvatteja.


Kuva 1. KTP:ssä pelattujen pääsarjakausien lukumäärä.

 

Osalla KTP:ssä pääsarjassa esiintyneistä pelaajista ottelumäärä on jäänyt varsin alhaiseksi. Alle kymmenen pääsarjaottelun KTP-pelaajia löytyy tällä hetkellä 56 kappaletta. Alle kymmenen ottelun pelaajista 29 on ulkomaalaisvahvistuksia ja 19 puolestaan seuran omia kasvatteja, joilla läpimurto seuran edustusjoukkueeseen jäi lopulta tekemättä.

Vastaavasti vähintään sadan KTP:ssä pelatun ottelun pelaajia löytyy 59 kappaletta ja vähintään 50 ottelua pelanneita 111 kappaletta.

 

Kuva 2. Eri ottelumääriä KTP:ssä pääsarjassa pelanneiden lukumäärä.

Tämä kirjoitus on osa KTP:n koripallon pääsarjahistoriaa tarkastelevaa kirjoitussarjaa, joka julkaistaan muutaman blogin sarjana:

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotkalaiset koripallon pääsarjaseurat ja kotkalaiseurojen kasvatit pääsarjassa

Kuva
Kotkalaiset pääsarjaseurat KTP (Kotkan Työväen Palloilijat, KTP-Basket) on pelannut nykyisin Korisliigaksi kutsutussa koripallon miesten pääsarjassa peräti 65 kautta. Seura onkin sarjan maratontaulukon selkeä ykkönen. KTP on voittanut historiansa aikana peräti 25 SM-mitalia. Kuuden Suomen mestaruuden (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94) lisäksi seura on voittanut seitsemän SM-hopeaa ja kaksitoista SM-pronssia. Toistaiseksi viimeisin mitali on kaudella 2018-19 saavutettu SM-pronssi. KTP:n pääsarjahistoriaa tarkasteltiin tarkemmin aiemmissa blogeissa . Kotkalainen koripallo ei kuitenkaan ole miesten pääsarjankaan osalta vain KTP. KTP:n lisäksi sarjassa ovat kotkalaisista koripalloseuroista pelanneet Kotkan Reipas, Kotkan Pojat ja Peli-Karhut. Ensimmäisenä kotkalaisseurana koripallon Suomen mestaruuksista pelasi Kotkan Reipas , joka pelasi pääsarjassa kausilla 1949-52. Ensimmäisellä kaudellaan KoRe sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Kahdella seur...
Lue lisää

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te...
Lue lisää

Asiantuntijakatsomosta: Dialogia peräänkuuluttamassa

Kuva
Suomalaisen koripallon yksi ongelmista ja kehityksen jarruista on vaikeneminen. Lajin parissa ei syystä tai toisesta käydä avointa dialogia. Sosiaalisesta mediasta huomaa, että kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koripalloyhteisö olisi yhtä iloista ja yhtenäistä perhettä. Kritiikki jää kuitenkin helposti ”puskista huuteluksi”, eikä argumentoitua keskustelua tahdo syntyä. Tästä syystä ilahduin, kun kotkalainen koripallovalmentaja Harri Mannonen julkaisi viime viikolla blogikirjoituksen ” Miksi pitää lopettaa nykymuotoinen HBA ja uudistaa suomalaisen naiskoripalloilun pelaajakehitys ”. Mannosen kirjoitus herätti sosiaalisessa mediassa kommentointia puolesta ja vastaan. Kirjoitus on saanut myös ainakin yhden pidemmän vastineen, kun koripallovalmentaja Mikko Mantere kirjoitti oman bloginsa: ” Harri Mannonen: Elämän tarkastelu vessapaperirullan hylsyn läpi luo rajallisen maailmankuvan ”. Koska suomalainen nais- ja tyttökoripallo on lähellä sydäntäni ja olen vannoutunut dialogin ystävä, n...
Lue lisää