KTP: Muiden kotkalaisseurojen kasvatit, karkkilalaiset ja muut bussiauton tuomat

Muiden kotkalaisseurojen kasvatit tärkeässä roolissa

Kotkalainen koripalloyhteisö ei vuosien saatossa ole ollut pelkästään yhtä onnellista perhettä. Seurojen välinen kilpailu, vastakkainasettelu ja jopa vihanpito on ollut ajoittain kovaa. KTP:n ja KoPon välillä vastakkainasettelua korosti aikanaan mm. urheilun politisoituminen ja riidat työläis- ja porvariseurojen välillä. KTP:n ja PeKan välejä kiristi puolestaan erityisesti PeKan menestysaikoina vuonna1977 tapahtunut kuntaliitos. 1970-luvun lopulla Karhuvuoren Urheilutalolla saattoikin oppia koripallon alkeiden lisäksi myös sen, että Pekalaiset ovat tupensyöjiä. 

Muiden kotkalaisseurojen kasvateilla on kuitenkin merkittävä roolinsa KTP:n historiassa ja myös seuran menestyksessä. KTP:n pääsarjajoukkueessa on vuosien saatossa esiintynyt 28 muiden kotkalaisseurojen kasvattia. Yhdeksän näistä pelaajista on juhlinut koripallon Suomen mestaruutta KTP:n riveissä, ja SM-mitalitilastoon nimensä kirjoittanut puolestaan viisitoista muiden kotkalaisseurojen kasvattia.

Eniten pelaajia KTP-paitaan ovat kasvattaneet Kotkan Pojat ja Peli-Karhut (9 pelaajaa). Kolmas merkittävä kasvattaja on ollut seitsemän pelaajaa KTP:n pääsarjajoukkueeseen kasvattanut Karhulan Veikot. Myös Kotkan Reipas ja Kotkan Kisa-Veikot löytyvät tältä kasvattajaseurojen listalta.

Kuva 4. KTP:ssä pääsarjassa esiintyneiden muiden kotkalaisseurojen kasvattien lukumäärä.


Muiden kotkalaisseurojen kasvateista eniten pääsarjakausia KTP:n paidassa ovat pelanneet Karhulan Veikkojen kasvatti Markus Myllylä (14), KoPo-kasvatit Jukka Hurme (12) ja Matti Lehtoranta (12) sekä Peli-Karhujen kasvatti Jani Jernvall (11).

KTP:ssä pelattujen pääsarjaotteluiden määrässä tähän kärkijoukkoon liittyy myös Peli-Karhujen kasvatti ja KTP-Basketin nykyinen päävalmentaja Roope Mäkelä, joka kuuluu myös KTP:n kaikkien aikojen korintekijöiden aateliin niin pistemäärällä kuin pistekeskiarvollakin mitattuna. Mäkelä voitti KTP:n riveissä pelaajana myös kaksi SM-kultaa. 

Muita pääsarjamenestystä KTP:ssä niittäneitä ovat peräti seitsemän SM-mitalin Matti Lehtoranta, mestaruuden ja kolme hopeaa saavuttanut Peli-Karhujen kasvatti Ari Rakkolainen sekä KTP:n alkuvuosien yksi kantavista voimista ja Kotkan Reippaassa pääsarjauransa jo 1950 aloittanut Antti Lyytikäinen.

 


Taulukko 8. Eniten otteluita KTP:ssä pääsarjassa pelanneet muiden kotkalaisseurojen kasvatit.

Karkkilalaiset ja muut bussiauton tuomat

KTP:n pääsarjajoukkueessa on vuosien saatossa pelannut 49 Kotkan ulkopuolisten koripalloseurojen kasvattamaa suomalaispelaajaa.

Lukumääräisesti eniten pelaajia KTP:n pääsarjajoukkueeseen on kasvattanut Vantaan Pussihukat. PuHun kasvateista vahvimman kädenjäljen KTP:n koripallohistoriaan on jättänyt, huikealle uralleen tällä kaudella Helsinki Seagullsin riveissä ansaittua kruunua Suomen mestaruuden muodossa hakeva, Timo Heinonen. Heinonen pelasi KTP:n riveissä kolme kautta 2012-2015 ollen keskeinen pala SM-hopeaa ja SM-pronssia voittaneissa joukkueissa. Heinonen pelasi KTP:n paidassa 156 Korisliigaottelua viimeistellen niissä 11,7 pistettä ottelua kohden. Toisena Pussihukkana on syytä nostaa esiin kahdessa kaudessa 66 ottelua KTP:ssä pelannut ja yhden SM-pronssin ykköspelintekijän vastuullisella pelipaikalla saavuttanut Antto Nikkarinen.

 

Kuva 5. Eniten pelaajia KTP:hen kasvattaneet seurat Kotkan ulkopuolelta.

Ylivoimaisesti suurin merkitys kotkalaiseen koripalloon ja KTP:lle on kuitenkin ollut karkkilalaisilla. Perinteinen Karkkilan Urheilijat on kasvattanut KTP:n edustusjoukkueeseen neljä pelaajaa, jotka kaikki ovat pelanneet yli 200 pääsarjaottelua vihreävalkoisissa. Eniten kausia, otteluita ja pisteitä KTP:n paidassa on karkkilalaisista kirjannut Pasi Heinonen, joka on pelasi itsensä vahvalla fontilla KTP:n seurahistoriaan, vaikka peliura osuikin KTP:n vaatimattoman menestyksen ajanjaksolle.

Heinosen lisäksi karkkilalaisista KTP-historiaa on kirjoittanut Vekkilän koripallosuvun toinen sukupolvi. Jari Vekkilän kymmenen kautta ja 362 ottelua 9,3 pisteen ottelukeskiarvolla täyttää seuraikonin kriteerit. Voittamisen ja menestyksen näkökulmasta kovinta jälkeä on karkkilalaisista kuitenkin tehnyt KTP:n kolmessa mestaruusjoukkueessa aloitusviisikossa pelannut Jyrki Vekkilä.

Joensuu Kataja niitti Korisliigassa menestystä 2010-luvulla. Seuran omista kasvateista menestyneimpiä pääsarjapelaajia taitaa silti edelleen olla KTP:ssä kolme SM-kultaa ja yhden SM-hopean voittanut Petteri Forsblom.

Muista ”bussiauton tuomista” yli sata pääsarjaottelua KTP:ssä pelanneet ovat kuudentoista pääsarjakauden uransa neljä viimeistä kautta Kotkassa menestyksekkäästi pelannut Jukka Matinen, Äänekosken Huiman kaikkien aikojen pelaajiin lukeutuva Toni Ilmonen, kohta Pyhtään kunnanjohtajan virasta väistyvä Jouni Eho sekä tämän kauden joukkueessa ottelu- ja pistemääräänsä koko ajan kasvattava ToPo-kasvatti Joni Herrala.



Taulukko 10. Eniten pääsarjaotteluita KTP:ssä pelanneet Kotkan ulkopuolisten seurojen kasvatit (1.1.2022).


Pienemmän ottelumäärän tähtivieraista on syytä nostaa esiin myös vuosina 1969-71 peräti 16,6, pisteen ottelukeskiarvolla KTP:n paidassa kaksi kautta esiintynyt Pekka Litmanen, joka myöhemmin toimi Koripalloliiton toiminnanjohtajana. Myös kauden  1987-88 mestaruusmiehistön Markku Palkoho (Tampereen Pyrintö) ansaitsee tulla mainituksi.

Yhden kauden KTP:ssä pelanneista yli kymmenen pisteen pistekeskiarvolla ovat visiittinsä Kotkassa tehneet myös Iiro Tenngren (2003-04: 14,7 ppg), Samuel Haanpää (2015-16: 11,2 ppg) ja Ville Mäkäläinen (2008-09: 10,6). Tällä kaudella ToPo-kasvatti Remu Raitanen on kovaa vauhtia liittymässä tähän kastiin, pistekeskiarvon ollessa vuodenvaihteessa 16,0 pistettä.

Edellä mainituista Keravan Kori-80:n kasvatti Santtu Haanpää täyttää melkein karkkilaiskasvatin kriteerit. sillä onhan hänen isänsä ja ensimmäinen valmentajansa Karkkilan Urheilijoiden kaikkien aikojen pelaajiin lukeutuva Jouni Haanpää.

 

Tämä kirjoitus on osa KTP:n koripallon pääsarjahistoriaa tarkastelevaa kirjoitussarjaa, joka julkaistaan muutaman blogin sarjana:


Ensi viikolla tässä blogissa tarkastellaan laajemmin kotkalaisia koripallon miesten pääsarjassa. Tarkastelussa kotkalaiset koripalloseurat, kotkalaisseurojen kasvatit, kaikkien aikojen kotkalaiset pääsarja- ja maajoukkuepelaajat sekä annetaan tunnustusta muutamalle kotkalaiselle koripalloperheelle.  

 

 

 


Kommentit

  1. Unknown26. tammikuuta 2022 klo 6.37

    Erinomaiset blogit Kotkasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Timo Mannonen26. tammikuuta 2022 klo 23.24

      Kiitos kommentista. Hienoa, jos asia kiinnostaa muitakin kuin allekirjoittanutta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotkalaiset koripallon pääsarjaseurat ja kotkalaiseurojen kasvatit pääsarjassa

Kuva
Kotkalaiset pääsarjaseurat KTP (Kotkan Työväen Palloilijat, KTP-Basket) on pelannut nykyisin Korisliigaksi kutsutussa koripallon miesten pääsarjassa peräti 65 kautta. Seura onkin sarjan maratontaulukon selkeä ykkönen. KTP on voittanut historiansa aikana peräti 25 SM-mitalia. Kuuden Suomen mestaruuden (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94) lisäksi seura on voittanut seitsemän SM-hopeaa ja kaksitoista SM-pronssia. Toistaiseksi viimeisin mitali on kaudella 2018-19 saavutettu SM-pronssi. KTP:n pääsarjahistoriaa tarkasteltiin tarkemmin aiemmissa blogeissa . Kotkalainen koripallo ei kuitenkaan ole miesten pääsarjankaan osalta vain KTP. KTP:n lisäksi sarjassa ovat kotkalaisista koripalloseuroista pelanneet Kotkan Reipas, Kotkan Pojat ja Peli-Karhut. Ensimmäisenä kotkalaisseurana koripallon Suomen mestaruuksista pelasi Kotkan Reipas , joka pelasi pääsarjassa kausilla 1949-52. Ensimmäisellä kaudellaan KoRe sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Kahdella seur...
Lue lisää

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te...
Lue lisää

Asiantuntijakatsomosta: Dialogia peräänkuuluttamassa

Kuva
Suomalaisen koripallon yksi ongelmista ja kehityksen jarruista on vaikeneminen. Lajin parissa ei syystä tai toisesta käydä avointa dialogia. Sosiaalisesta mediasta huomaa, että kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koripalloyhteisö olisi yhtä iloista ja yhtenäistä perhettä. Kritiikki jää kuitenkin helposti ”puskista huuteluksi”, eikä argumentoitua keskustelua tahdo syntyä. Tästä syystä ilahduin, kun kotkalainen koripallovalmentaja Harri Mannonen julkaisi viime viikolla blogikirjoituksen ” Miksi pitää lopettaa nykymuotoinen HBA ja uudistaa suomalaisen naiskoripalloilun pelaajakehitys ”. Mannosen kirjoitus herätti sosiaalisessa mediassa kommentointia puolesta ja vastaan. Kirjoitus on saanut myös ainakin yhden pidemmän vastineen, kun koripallovalmentaja Mikko Mantere kirjoitti oman bloginsa: ” Harri Mannonen: Elämän tarkastelu vessapaperirullan hylsyn läpi luo rajallisen maailmankuvan ”. Koska suomalainen nais- ja tyttökoripallo on lähellä sydäntäni ja olen vannoutunut dialogin ystävä, n...
Lue lisää