HBA Märsky (naiset): Tilastojen kertomaa - osa II

Tässä kaksiosaisen blogin toisessa osassa tarkastellaan minne HBA Märskyn naisten joukkueessa pelanneiden lahjakkuuksien koripalloura on edennyt Märskyn jälkeen. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin mistä pelaajia HBA:han tulee.

HBA Märskyn joukkueessa on kaudesta 2014/15 lähtien pelannut 52 tyttöpelaajaa, joista Märskyn parkettien pölyt on koristossuistaan karistanut toistaiseksi 39 pelaajaa. Tässä blogissa tarkastellaan 36 HBA:n jättäneen 1997-2003 -syntyneen pelaajan Märskyn jälkeistä pelaajauraa.

Minne tie vie HBA:n jälkeen? 

Suomalaisen naisten huippukoripallon pelaajapolun yleisin reitti on siirtyminen kasvattajaseuroista nuorten maajoukkuetoiminnan ja HBA:n kautta USA:n yliopistosarjoihin. Peräti 42 % HBA:ssa pelanneista on siirtynyt Mäkelänrinteeltä lähdön jälkeen NCAA I divisioonan koulujen joukkueisiin. Osa tätä Amerikan raittia ovat pelaajat (6 %), jotka ovat siirtyneet USA:n alemmille sarjatasoille.

Naisten Korisliigan muihin joukkueisiin HBA:n pelaajista on siirtynyt 17 prosenttia (6 pelaajaa). Suoraan Euroopan ammattilaiskentille HBA:sta on siirtynyt neljä pelaajaa. Tältä osin huomionarvoista on se, että kuudesta HBA:ssa pelanneesta 2001-syntyneestä peräti puolet siirtyi Märskystä suoraan ulkomaille ammattilaiseksi, kun Awak Kuierin lisäksi tuon suunnan valitsin Ruotsin liigaan täksi kaudeksi siirtyneet Ebba Pekonen ja Silja Viita. Onkin mielenkiintoista nähdä, että onko suoraan ulkomaiden ammattilaiskentille siirtyminen tulevaisuudessa yleistyvä reitti vai säilyttääkö Yhdysvaltain yliopistopallo vahvan asemansa naiskoripallon pelaajapolussa.

 

KUVIO 1: HBA-PELAAJIEN SARJATASO HBA:N JÄLKEISELLÄ KAUDELLA









HBA:n jälkeinen pelaajapolku näyttää olevan kovin erilainen riippuen kuinka monena kautena pelaaja on esiintynyt HBA:n edustusjoukkueessa. 3-5 kautta HBA:ssa pelanneista peräti 94% jatkaa uraansa NCAA I-divisioonassa (59%), ammattilaisena (18%) tai Naisten Korisliigassa (18%). Sen sijaan 1-2 kautena HBA:ta sarjapeleissä edustaneista vain 47% jatkaa uraansa NCAA I-divisioonassa (26%), ammattilaisena (5%) tai Naisten Korisliigassa (16%).

Missä HBA-alumnit pelaavat tällä kaudella?

HBA:n taaksensa jättäneistä pelaajista kymmenen pelaa tällä kaudella NCAA:n ykkösdivisioonassa, kuusi kotoisessa Naisten Korisliigassa ja neljä muiden maiden ammattilaiskentillä. 

KUVIO 2: HBA-ALUMNIEN SARJATASO KAUDELLA 2021/22




Näiden huippu-urheilu-uraa jatkavien vastapainona on kuitenkin 14 HBA-alumnia, jotka eivät ole ainakaan käynnistäneet koripallokautta 2021/22 huippukoripallon parissa tai Yhdysvaltojen alemmilla tasoilla. Huippukoripallon lopettaneet pelaajat ovat usein 1-2 kautta HBA:ssa pelanneita ja vähäiselle roolille jääneitä pelaajia. Korkeintaan kaksi kautta HBA:ta edustaneista pelaajista 53 prosenttia ei pelaa tällä hetkellä huipputasolla. Naisten Korisliigassa heistä pelaa tällä hetkellä viisi pelaajaa (26 prosentti).

Edellä olevien lukujen vertailukohdaksi voidaan ottaa ne 1997-2002 -syntyneet tyttöpelaajat (19 pelaajaa), jotka ovat edustaneet Suomea U18-ikäluokan EM-kisoissa, mutta eivät ole pelanneet HBA:ssa. Heistä 47 prosenttia (9) pelaa tällä kaudella Naisten Korisliigassa. Ammattilaiskentillä pelaa 16 prosenttia (3) eli Espanjan liigassa pelaavat Marianne Kalin, Slovakian liigassa pelaava Veera Pirttinen sekä Espanjan kakkosliigan Heta Äijänen. NCAA I divisioonassa pelaa yksi pelaaja. Huippukoripallon ainakin alkukauden osalta taaksensa on jättänyt 26 % näistä alle 18-vuotiaiden arvokisapelaajista. 

Jos HBA-alumnien tarkastelun rajaa U18-arvokisoissa pelanneisiin, niin heistä 21 prosenttia ei pelaa tällä hetkellä koripalloa huipputasolla.   

Jos tarkastelua laajennetaan vielä muihin 1997 jälkeen syntyneisiin pelaajiin, niin löydetään kaksi NCAA I:ssä pelaava pelaaja (Marika Korpinen, Annukka Willstedt) sekä kaksi Euroopan muiden maiden pääsarjoissa pelaavaa (Erika Mäkelä (Hollanti) ja Minea Takala (Islanti)). Lisäksi ainakin viisi pelaajaa pelaa tällä hetkellä Pohjois-Amerikan alemmissa yliopistosarjoissa.

NCAA-koripallolla keskeinen rooli naisten pelaajapolussa

Peräti puolet (18) HBA:ssa pelanneista tyttöpelaajista on rakentanut koripallouraansa NCAA:n ykkösdivisioonan kautta. Heistä kymmenen pelaajan ura jatkuu tällä kaudella NCAA-koripallon parissa, joten vielä on ennenaikaista arvioida, että kuinka usein koripalloura jatkuu yliopistopallon jälkeen ulkomaan ammattilaiskentillä. Kolme pelaajista ainakin lykkäsi ammattilaiskentille siirtymistä jatkamalla yliopistokoripallon parissa koronan takia myönnetyllä graduate student -statuksella (5. kausi).

NCAA:ssa tällä kaudella pelaavista kaksi pelaa tulokaskauttansa. Neljä eli puolet jatkavista pelaajista on vähintään yhdellä kaudellaan yltänyt yli 20 minuuttia/ottelu peliaikaan. Tilastolukemien valossa kovimman läpimurron NCAA-koripallon huipulle on tehnyt viime kaudella yli 36 minuutin ottelukohtaisen peliajan kellottanut ja 15 pisteen keskiarvolla Georgia Techissä pelannut Lotta-Maj Lahtinen. Neljän yliopistouraansa jatkavan pelaajan osalta peliaika on vaihdellut 10-16 minuutin kausikeskiarvossa.

NCAA-uransa lopettaneista ex-märskyläisistä (8) yksi eli Helmi Tulonen pelaa tällä kaudella ammattilaisena Italian kakkosliigassa ja kaksi (Sandra Karsten, Lotta Vehka-aho) Naisten Korisliigassa. Muiden viiden koripalloura ei näyttäisi tällä hetkellä jatkuvan huipputasolla. NCAA:n taaksensa jättäneistä vain Karsten pelasi yliopistokoripalloa täydet neljä kautta. Huippukoripallouran loppuminen näyttää melko usein liittyvän siihen, että pelaaja ei onnistunut syystä tai toisesta tekemään kunnon läpimurtoa NCAA-koripallossa.  

Kasvaako HBA:sta kansainvälisen tason pelaajia?

HBA Märskyn toiminnan keskeisiä tavoitteita on kansainvälinen koripalloura. Jos kansainvälisellä koripallouralla tarkoitetaan ammattilaisuraa, niin tältä osin arvion antamista tavoitteessa onnistumisesta on syytä lykätä. Toistaiseksi ammattilaiskentillä on pelannut kuusi märskyläistä (17 % HBA-alumneista). Heistä Awak Kuierin ja neljättä ammattilaiskauttaan pelaavan Helmi Tulosen osalta voidaan kiistatta puhua kansainvälisestä ammattilaisurasta. Parin kolmen vuoden päästä meillä on nykyhetkeä paremmat edellytykset arvioida kuinka hyvin nykyisin NCAA:ssa, Ruotsin liigassa ja kotoisessa Naisten Korisliigassa pelaavien HBA-kasvattien ura kantaa kansainvälisillä ammattilaiskentillä.  

Jos NCAA-koripallo lasketaan mukaan kategoriaan kansainvälinen koripalloura, niin HBA:n voidaan arvioida onnistuneen tavoitteessaan varsin hyvin. HBA:ssa vähintään kolme kautta pelanneista yli 75 prosenttia jatkaa koripallouraansa ulkomailla. Kuten todettua, niin puolet HBA-kasvateista on kokeillut siipiensä kantavuutta NCAA:n ykkösdivaripallon parissa. 

Kun mukaan lasketaan Euroopassa ammattilaisena pelanneet, niin 61 prosenttia kaikista HBA:sta lähteneistä pelaajista on pelannut vähintään kauden ulkomailla. 

KUVIO 3: HBA:N JÄLKEEN ERI SARJATASOILLA PELANNEET










Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotkalaiset koripallon pääsarjaseurat ja kotkalaiseurojen kasvatit pääsarjassa

Kuva
Kotkalaiset pääsarjaseurat KTP (Kotkan Työväen Palloilijat, KTP-Basket) on pelannut nykyisin Korisliigaksi kutsutussa koripallon miesten pääsarjassa peräti 65 kautta. Seura onkin sarjan maratontaulukon selkeä ykkönen. KTP on voittanut historiansa aikana peräti 25 SM-mitalia. Kuuden Suomen mestaruuden (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94) lisäksi seura on voittanut seitsemän SM-hopeaa ja kaksitoista SM-pronssia. Toistaiseksi viimeisin mitali on kaudella 2018-19 saavutettu SM-pronssi. KTP:n pääsarjahistoriaa tarkasteltiin tarkemmin aiemmissa blogeissa . Kotkalainen koripallo ei kuitenkaan ole miesten pääsarjankaan osalta vain KTP. KTP:n lisäksi sarjassa ovat kotkalaisista koripalloseuroista pelanneet Kotkan Reipas, Kotkan Pojat ja Peli-Karhut. Ensimmäisenä kotkalaisseurana koripallon Suomen mestaruuksista pelasi Kotkan Reipas , joka pelasi pääsarjassa kausilla 1949-52. Ensimmäisellä kaudellaan KoRe sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa seitsemänneksi. Kahdella seur...
Lue lisää

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te...
Lue lisää

Asiantuntijakatsomosta: Dialogia peräänkuuluttamassa

Kuva
Suomalaisen koripallon yksi ongelmista ja kehityksen jarruista on vaikeneminen. Lajin parissa ei syystä tai toisesta käydä avointa dialogia. Sosiaalisesta mediasta huomaa, että kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koripalloyhteisö olisi yhtä iloista ja yhtenäistä perhettä. Kritiikki jää kuitenkin helposti ”puskista huuteluksi”, eikä argumentoitua keskustelua tahdo syntyä. Tästä syystä ilahduin, kun kotkalainen koripallovalmentaja Harri Mannonen julkaisi viime viikolla blogikirjoituksen ” Miksi pitää lopettaa nykymuotoinen HBA ja uudistaa suomalaisen naiskoripalloilun pelaajakehitys ”. Mannosen kirjoitus herätti sosiaalisessa mediassa kommentointia puolesta ja vastaan. Kirjoitus on saanut myös ainakin yhden pidemmän vastineen, kun koripallovalmentaja Mikko Mantere kirjoitti oman bloginsa: ” Harri Mannonen: Elämän tarkastelu vessapaperirullan hylsyn läpi luo rajallisen maailmankuvan ”. Koska suomalainen nais- ja tyttökoripallo on lähellä sydäntäni ja olen vannoutunut dialogin ystävä, n...
Lue lisää