Tekstit

Taru Tuukkanen – lajilegenda on jättänyt pelikentät

Kuva
Tänään päättyi yksi suomalaisen koripallon komeimmista pelaajaurista, kun Taru Tuukkanen päätti peräti 28 kautta kestäneen huippu-urheilu-uransa. Taru Tuukkanen kuuluu suomalaisen naiskoripallon historian suurista suurimpiin yhdessä Hilkka Hakolan ja Lea Hakalan kanssa. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti todistaa Awak Kuierin liittymistä tähän todellisten lajilegendojen ketjuun. Taru Tuukkasen poikkeuksellinen pelaajaura koripallon huipulla kesti huikeat 28 kautta. Tuona aikana Tuukkanen pelasi yli tuhat kilpailullista ottelua yli 30 minuutin ottelukohtaisella peliajalla ja melkein 15 pisteen keskiarvolla. “ One of the most dominant players in program’s history” Taru Tuukkasen huippu-urheilu-ura käynnistyi joukkuemenestystä ja henkilökohtaisia valintoja sisältäneellä NCAA-uralla Xavierin yliopistossa vuosina 1997–2001. Xavier voitti Tuukkasen aikana kaksi Atlantic 10 -konferenssin mestaruutta ja Tuukkanen valittiin kahdesti konferenssin ykköstähdistöön. Kaudella 2000–2001 Tuukkanen t...

Naisten Korisliiga: Useiden hallitsijoiden pääsarjahistoria

Kuva
Viime viikolla käynnistynyt naisten korisliigakausi on pääsarjahistorian 80. kausi. Ensimmäinen koripallon naisten suomenmestaruus ratkaistiin vuonna 1944. Mestariksi itsensä pelasi Helsingin Tarmo. Naisten korisliigakausi 2022–23 päättyi puolestaan kotkalaisen Peli-Karhujen juhliessa seurahistoriansa kahdeksatta Suomen mestaruutta. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus pääsarjan 80-vuotiseen historiaan ja katsotaan mitkä seurat ovat vuosien saatossa kotimaista sarjaamme hallinneet ja mistä päin Suomea pääsarjajoukkueet ovat vuosikymmenien saatossa tulleet. 1940-luku: Pääsarjahistoria käynnistyi helsinkiläisseurojen komennossa Ensimmäinen pääsarjakausi pelattiin vuonna 1944. Huomionarvoista on ensimmäisen kauden valtakunnallisuus, sillä kuuden joukkueen sarjassa pelasi joukkueita peräti viidestä eri kaupungista: Helsingistä (Helsingin Tarmo, Kiri-Veikot), Turusta (Turun Urheiluliitto), Tampereelta (Valtion lentokonetehdas), Kotkasta (Tiutisen Pyrintö) ja Jyväskylästä (Jyväskylä...

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee...

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te...

Kaikkien aikojen suomalaiset naiskoripalloilijat: Kolmostähdistö

Tämä kirjoitus on viimeinen osa kolmiosaista blogisarjaa, jossa osoitetaan kunnioitusta kaikkien aikojen suomalaisille naiskoripalloilijoille. Sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa esiteltiin kirjoittajan subjektiiviset valinnat kaikkien aikojen ykköstähdistöksi   ja kakkostähdistöksi . Tässä osassa allekirjoittaneen valinnat suomalaisen naiskoripallon kaikkien aikojen kolmostähdistöksi. Ja edelleen hyvä muistuttaa, että absoluuttisen paremmuuden julistamisen sijaan tarkoituksena on nostaa esiin eri aikakausien maajoukkuelegendoja, kotimaisen pääsarjan tähtiä ja kunnioitettavan ammattilaisuran ulkomailla tehneitä pelaajia. Kolmostähdistö Nina Pajanti-Raudus Syntynyt: 1966 Kasvattajaseura: Forssan Alku Palaajaura: 1984-2000 Maajoukkue: 59 ottelua, 3,6 pistettä/ottelu SM-sarja*: 433 ottelua, 16,2 pistettä/ottelu Nina Pajanti-Raudus on kaikkien aikojen forssalaiskoripalloilijoita ja todellinen pääsarjalegenda. Pajanti-Raudus pelasi SM-sarjassa* viisitoista kautta ja 4...