Kaikkien aikojen suomalaiset naiskoripalloilijat: Ykköstähdistö

Viime syksyllä kirjoitin miesten EM-lopputurnauksen innoittamana blogin koripallon kaikkien aikojen miesten maajoukkuepelaajista. Tällä kertaa nostan vaikeusastetta pari napsua ja tarkastelen historiamme kaikkien aikojen naiskoripalloilijoita. Jo eri aikakausien pelaajien vertaileminen keskenään on haastavaa. Haastetta lisää kun vertailu kattaa maajoukkueuran lisäksi esityksen ulkomaan ammattilaiskentillä, kotimaan pääsarjassa ja kaupan päälle vielä NCAA-yliopistokoripallossa. Absoluuttisen paremmuuden julistamisen sijaan haluankin nostaa esiin eri aikakausien maajoukkuelegendoja, kotimaista pääsarjaa dominoineita tähtiä ja kunnioitettavan ammattilaisuran ulkomailla tehneitä koripalloilijoita ja tehdä oman subjektiivisen valintani kaikkien aikojen koripalloilijoistamme. 

Tämän kunnianosoituksen teen valitsemalla kaikkien aikojen naiskoripalloilijoista kolme tähdistöviisikkoa ja avaamalla tilastojen ja nostojen avulla heidän loistavia uriaan. Tämä kunnianosoitus starttaa täällä blogilla ja subjektiivisella valinnallani suomalaisen naiskoripallon ykköstähdistöksi. 

Ykköstähdistö

Anja Suomalainen (Hellman, Bordt)

• Syntynyt: 1966
• Kasvattajaseura: Karhun Pojat, Helsinki
• Palaajaura: 1981-2003
• Maajoukkue: 122 ottelua, 10,2 pistettä/ottelu
• SM-sarja*: 299 ottelua, 14,8 pistettä/ottelu
• Ulkomaan ammattilaiskentät: 5 kautta Espanjassa, Saksassa, Kreikassa ja Itävallassa (tilastoja ei saatavilla)
• NCAA: 112 ottelua, 18,7 pistettä/ottelu

Anja Suomalainen on yksi suomalaisen naiskoripallon kaikkien aikojen parhaita takapelaaja sekä yksi kolmesta naispelaajasta, joka on valittu urheilutoimittajien toimesta vuoden koripalloilijaksi.

Suomalainen valittiin vuoden koripalloilijaksi vuonna 1992, kun hän johdatti Karhun Pojat Euroopan kakkoskilpailussa Rochetti Cupissa 16 parhaan joukkoon. Suomalainen oli Cupin korikuningatar tekemällä yhdeksässä ottelussa pisteitä peräti 29,2 pisteen ottelukeskiarvolla. Suomalainen voitti samalla 1991-92 kaudella myös SM-sarjan korintekijätilaston 24,9 pisteen keskiarvolla.

Suomalainen pelasi huikean yliopistouran. Hänen yliopistouran pistekeskiarvo on komea 18,7 pistettä. Kolmen St Mary’s Collegessa pelatun kauden aikana hän voitti kaikilla kausilla konferenssin piste- ja syöttötilaston. Suomalaisen menestys ei jäänyt henkilökohtaiseen loistoon, sillä Saint Mary’s voitti hänen johdolla kaksi konferenssimestaruutta. Suomalainen valittiin kaksi kertaa WCC-konferenssin arvokkaimmaksi pelaajaksi ja vuonna 1991  Kalifornian osavaltion parhaaksi NCAA-naisurheilijaksi kaikki lajit huomioiden. Suomalainen valittiin vuonna 2010 West Coast –yliopistokonferenssin Hall Of Honoriin ja hänen pelipaitansa on nostettu myös yliopiston pelihallin kattoon. 

Suomalainen pelasi myös viisi kautta kestäneen komean ammattilaisuran Espanjassa, Saksassa, Kreikassa ja Itävallassa. Ammattilaisurasta voidaan nostaa esiin kivikovassa Espanjan pääsarjassa pelaaminen kahden ulkomaalaispelaajan kiintiössä kaudella 1993-94,  Saksan Bundesliigan korintekijätilaston voitto (23,9 ppg) kaudella 1995-96, Euroliigan pelaaminen Sporting Athensin riveissä kaudella 1996-97 sekä Itävallan cupin voittaminen 1998.

Maajoukkueessa Suomalainen pelasi 122 ottelua 10,2 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Hän on kaikkien aikojen maaottelutilastoissa kuudentena pelatuissa otteluissa ja viidentenä tehdyissä pisteissä. EM-karsintaotteluissa Suomalainen on kaikkien aikojen kolmantena niin tehdyissä pisteissä (614) kuin pistekeskiarvossa (13,1 ppg).

SM-sarjassa* Suomalainen pelasi 299 ottelua 14,8 pisteen keskiarvolla. Kymmenen kauden aikana hän saavutti neljä SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia sekä kaksi Suomen Cupin voittoa.

  

Hilkka Hakola

• Syntynyt: 1934
• Kasvattajaseura: Helsingin Tarmo
• Palaajaura: 1952-1965
• Maajoukkue: 28 ottelua, 14,5 pistettä/ottelu
• SM-sarja: 13 kautta: 9 kultaa, 3 hopeaa, 1 pronssi (henkilökohtaiset tilastot puutteellisia)

Hilkka Hakola oli Suomen ensimmäinen kansainvälisen tason naiskoripallotähtemme. Hakola oli myös ensimmäinen vuoden koripalloilijaksi valittu naispelaaja vuonna 1956. Marraskuussa 2022 menehtynyt Hakola toimi pelaajauran jälkeen myös valmentajana ja hänet valittiin myös naisten maajoukkueen ensimmäiseksi naispäävalmentajaksi vuonna 1969.

Hilkka Hakola pelasi kaikkien aikojen ensimmäisessä maajoukkueessamme, joka osallistui vuoden 1952  EM-kilpailuihin. Hakolan maajoukkueuran tähtihetki oli kuitenkin 1956 Prahassa pelatut EM-kilpailut, joissa Hilkka Hakola oli turnauksen pistetilaston kakkonen peräti 23,4 pisteen ottelukeskiarvolla. Pistemäärässä Hakola oli jopa turnauksen ykkönen. Hakola teki turnauksessa myös edelleen voimassa olevan naisten maaotteluiden yhden ottelun piste-ennätyksen 41 pistettä. Hakola teki  turnauksessa 55 prosenttia joukkueen pisteistä ja johdatti Suomen kahdeksassa ottelussa kolmeen voittoon ja kuudentoista joukkueen turnauksessa edelleen maajoukkueen parhaaseen lopputurnaussijoitukseen 11. sijaan. 

Hilkka Hakola on EM-lopputurnausten osalta kaikkien aikojen suomalaistilastoissa kakkosena tehdyissä pisteissä (211) ja pistekeskiarvossa (16,2 ppg).

Mestaruussarjassa Hilkka Hakola pelasi Helsingin Tarmon, Helsingin Visan ja Helsingin Työväen Uimareiden riveissä vuosina 1953-1965 yhteensä 13 kautta. Saldona oli huikeat yhdeksän mestaruutta, kaksi hopeaa ja yksi pronssia. Kyseisten vuosien osalta ei ole valitettavasti olemassa kattavia ottelutilastoja, mutta aikalaiskertomus kertoo Hilkka Hakolan olleen myös kotimaan sarjassa dominoiva pelaaja ja keskeinen palanen pitkälti samalla joukkueella kahdessa eri seurassa (Helsingin Visa, HTU) voitetuissa seitsemässä peräkkäisessä mestaruudessa vuosina 1959-1965.

  

Lea Hakala

• Syntynyt: 1960
• Kasvattajaseura: Lahden Sampo
• Palaajaura: 1975-2005
• Maajoukkue: 252 ottelua, 16,5 pistettä/ottelu, 5,7 levypalloa/ottelu
• SM-sarja*: 674 ottelua, 19,1 pistettä/ottelu, 7,1 levypalloa/ottelu
• Ulkomaan ammattilaiskentät: 5 kautta Espanjassa (4) ja Italiassa (1), (tilastoja ei saatavilla)
• NCAA: 30 ottelua, 12,3 pistettä/ottelu, 6,2 levypalloa/ottelu

Lea Hakala on Suomen kaikkien aikojen naiskoripalloilija, jonka maajoukkueura ja pääsarjaura hakee vertaistaan. 

Lea Hakala pelasi naisten maajoukkueessa 26 vuotta, jona aikana hän puki maajoukkuepaidan yllensä 252 maaottelussa. Hakala on ylivoimainen tilastoykkönen pelatuissa maaotteluissa (252) ja tehdyissä pisteissä (4160). Eikä kummassakaan kategoriassa löydy kovempaa, vaikka vertailuun otettaisiin myös miehet. Hakala (16,5 ppg) on ykkönen myös ottelukohtaisessa pistekeskiarvossa ennen kahta muuta legendaa Taru Tuukkasta (15,3 ppg) ja Hilkka Hakolaa (14,5 ppg). Ottelukohtainen piste-ennätys Hakalalla 40 pistettä. Vähintään 30 pistettä hän teki maaottelu-urallaan peräti 16 kertaa.

Lea Hakala oli 1980-luvulla yksi eurooppalaisen naiskoripallon suurimpia tähtiä. Hän johdatti maajoukkueen kolme kertaa EM-lopputurnaukseen. Vuoden 1981 EM-lopputurnauksessa Hakala voitti kisojen korikuningattaruuden 18,9 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Samana vuonna Hakala valittiin urheilutoimittajien toimesta vuoden koripalloilijaksi. Vuoden 1980 EM-turnauksessa Hakala (16,7 ppg) oli turnauksen seitsemänneksi paras ja vuoden 1987 kisoissa (19,1 ppg) kolmanneksi paras korintekijä. Kaikkiaan Lea Hakala pelasi EM-lopputurnauksissa 21 ottelua komealla 18,3 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla.  

SM-sarjassa Lea Hakala esiintyi 25 kaudella. Saldona oli käsittämättömät 16 Suomen mestaruutta, 6 SM-hopeaa ja 2 SM-pronssia. Hakala jäi ilman mitalia ainoastaan kaudella 1979-80, jolloin hänen edustamansa kasvattajaseura Lahden Sampo jäi sarjassa neljänneksi. Menestys seurasi Hakalaa. Hän voitti Suomen mestaruuksistaan viisi Lahden Sammossa/Sampo Basketissa, kahdeksan Forssan Alussa ja kolme Panttereissa. Hakala voitti sarjan korintekijätilaston kahdeksan kertaa ja kaudesta 1986-87 alkaen valitun kauden parhaan pelaajan palkinnon hän voitti neljä kertaa.

Tuntemattomin osa Lea Hakalan huikeaa koripallouraa on hänen visiitti yliopistokoripallon parissa sekä erityisesti ammattilaisura Euroopassa. Lea Hakala pelasi kaudella 1982-83 yhdessä kotkalaiskaksikko Heli Toikka ja Anne Luostarinen kanssa vasta toisena suomalaisnaisena NCAA-yliopistokoripalloa. Marylandin yliopistossa pelannut Hakala viimeisteli 30 ottelussa keskimäärin 12,3 pistettä. Yliopistokausi oli myös joukkueelle menestyksekäs, sillä Maryland voitti konferenssimestaruuden ja selviytyi NCAA-lopputurnauksessa 16 parhaan joukkoon (Sweet Sixteen).

NCAA-kauden jälkeen Hakala siirtyi ammattilaiseksi Italian Pescaraan. Hän palasi kauden jälkeen kuitenkin Suomeen, mutta neljän SM-sarjassa vietetyn kauden ja loppuun saatettujen opintojen jälkeen Hakala jatkoi ammattilaisuraansa Euroopan kovatasoisimmassa sarjassa Espanjan Liga Femeninassa. Hakala pelasi sarjassa neljä kautta. 1990-luvun taitteessa elettiin aikaa, jolloin Euroopan huippusarjoissa sai pelata vain kaksi ulkomaalaista. Hakala pelasikin sarjassa paitsi espanjalaisten, niin myös yhdysvaltalaisten, venäläisten ja jugoslavialaisten maajoukkuepelaajien kanssa. Hakalan Espanjan uran tilastoja ei taida valitettavasti löytyä kun pelaajan henkilökohtaisista arkistoista. Luotettavat tiedot kertovat kuitenkin, että Lea Hakala kuului myös tämän kivikovan sarjan parhaisiin pelaajiin.

Lea Hakalan pelaajauran suuruutta kuvaa hyvin se, että hän on ainoa koripalloilija, joka on valittu Suomen urheilun Hall of Fameen. Hakala sai kyseisen kunnian vuonna 2019.

 

Taru Tuukkanen

• Syntynyt: 1977
• Kasvattajaseura: Torpan Pojat, Helsinki
• Palaajaura: 1997- jatkuu
• Maajoukkue: 165 ottelua, 15,3 pistettä/ottelu, 8,3 levypalloa/ottelu
• Korisliiga: 355 ottelua, 16,5 pistettä/ottelu, 11,3 levypalloa/ottelu
• Ulkomaan ammattilaiskentät: 284 ottelua, 13,5 pistettä/ottelu, 6,6 levypalloa/ottelu
• NCAA: 127 ottelua, 14,1 pistettä/ottelu, 6,7 levypalloa/ottelu

Taru Tuukkanen on uran pituus ja taso huomioiden ylivoimaisesti komeimman ammattilaisuran Euroopan ammattilaiskentillä pelannut naiskoripalloilijamme.

Taru Tuukkasen huippu-urheilu-ura käynnistyi joukkuemenestystä ja henkilökohtaisia valintoja sisältäneellä NCAA-uralla Xavierin yliopistossa vuosina 1997-2001. Xavier voitti Tuukkasen aikana kaksi Atlantic 10 -konferenssin mestaruutta ja Tuukkanen valittiin kahdesti konferenssin ykköstähdistöön. Kaudella 2000–2001 Tuukkanen teki Xavierin yhden kauden ennätykset pisteissä ja levypalloissa ja johdatti joukkueensa NCAA-lopputurnauksessa hienosti kahdeksan parhaan joukkoon (Elite Eight). Tuukkasen kauden tilastorivi oli hurja 31 minuuttia, 19,1 pistettä, 8,4 levypalloa, 1,8 syöttöä ja 1,7 riistoa ottelua kohden.  Vuonna 2009 Tuukkanen nimettiin Xavierin Hall of Fameen saatesanoin: "one of the most dominant players in program's history".

Taru Tuukkanen pelasi ulkomaan ammattilaiskentillä 12 kauden aikana melkein 300 ottelua. Tuukkasen ammattilaisuran ”kotipesä” oli Espanjan Liga Femenina. Tuukkanen pelasi tässä Euroopan kovatasoisimmassa sarjassa yhdentoista kauden aikana 219 ottelua yli 30 minuutin ottelukohtaisella keskiarvolla. Tuukkanen pistekeskiarvo Liga Femeninassa oli 13,4 ja levypalloja tarttui käsiin 6,7 ottelua kohden. Espanjan korkeimman sarjatason lisäksi Tuukkanen pelasi ammattilaisurallaan Ranskan ja Italian pääsarjoissa, Espanjan kakkossarjassa sekä Eurocupissa.

Komean ammattilaisuran lisäksi Taru Tuukkanen on todellinen maajoukkuelegenda. Tuukkanen pelasi naisten maajoukkueessa 20 vuotta. Hän on maajoukkueen kaikkien aikojen tilastoissa toisena ottelumäärässä ja pisteissä ja ylivoimaisena tilastokärkenä levypalloissa. Ottelukohtaisissa keskiarvoissa (vähintään 10 maaottelua pelanneet) Tuukkanen on pisteissä (15,3) kaikkien aikojen kakkonen ja levypalloissa (8,3) kolmonen. Tuukkasen monipuolisuutta pelaajana korostavat sijoitukset kaikkien aikojen maajoukkuetilastoissa myös muissa kategorioissa: torjunnat 1., riistot 1. ja syötöt 2. Näiltä osin tilastointi käynnistyi kuitenkin satunnaisesti 1980-luvulla ja kattavasti vasta 1990-luvun alkupuolella, joten näiltä osin tilastot eivät ole aiempien pelaajapolvien osalta kattavia.

Taru Tuukkanen debytoi Naisten Korisliigassa vasta 32 vuotiaana. Hän on pelannut sarjassa 12 kauden aikana 355 ottelua 16,5 pisteen, 11,3 levypallon, 3,4 syötön, 1,4 riiston ja 1,3 torjunnan ottelukohtaisella keskiarvolla. Tuukkasen palkintokaappiin on kertynyt yhdessätoissa päätökseen asti pelatussa kaudessa 9 SM-mitalia: 1 kultaa, 5 hopeaa ja 4 pronssia. Kaudella 2016-17 Tuukkanen voitti SM-kultaa Hyvinkään Pontevan riveissä ja hänet valittiin sarjan vuoden pelaajaksi ja finaalien MVP:ksi. Parhaillaan koripallofanit jännittävät jatkuuko yksi kaikkien aikojen suomalaisia koripallouria vielä ensi kaudella.                       

  

Awak Kueir

• Syntynyt: 2001
• Kasvattajaseura: Peli-Karhut, Kotka
• Palaajaura: 2016-jatkuu
• Maajoukkue: 17 ottelua, 13,6 pistettä/ottelu, 8,8 levypalloa/ottelu
• Korisliiga: 80 ottelua, 16,5 pistettä/ottelu, 10,1 levypalloa/ottelu
• Ulkomaan ammattilaiskentät: 153 ottelua, 9,3 pistettä/ottelu, 5,5 levypalloa/ottelu

Awak Kueir on tämän hetken maajoukkueen suurin tähti ja ensimmäinen WNBA:ssa pelannut suomalaiskoripalloilija.

Peli-Karhujen kasvatti Awak Kueir on pelannut WNBA:ssa kahden kauden aikana 54 ottelua 11 minuutin ottelukeskiarvolla viimeistellen 2,5 pistettä ja ottaen 2,4 levypalloa ottelua kohden. Lopullinen läpimurto WNBA:han on Kuierilta vielä tekemättä, mutta Eurooppalaisessa ammattilaiskoripallossa jälki on ollut vakuuttavampaa. Kuier on pelannut kolme kautta Italian Serie A:ssa 29 minuutin, 13,0 pisteen ja 7,4 levypallon keskiarvolla. Kuluneella kaudella Kuier pelasi joukkueensa Venezian riveissä myös Eurocupia.

Maajoukkueessa Awak Kueir on pelannut toistaiseksi 17 ottelua. Tällä ottelumäärällä ei kaikkien aikojen tilastokärkiä hätyytellä, mutta ottelukohtaiset keskiarvot näyttävät, että hänellä on kaikki edellytykset nousta tulevaisuudessa muiden ykkösviisikkoon valittujen pelaajien rinnalle kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijoiden kiistattomaan aateliin. Kueirin naisten maaotteluiden pistekeskiarvo 13,6 oikeuttaa tällä hetkellä vähintään 10 maaottelua pelanneiden joukossa neljälle sijalle. Levypalloissa (8,8) ja torjunnoissa (1,5) Kuierin ottelukohtainen keskiarvo oikeuttaa tällä hetkellä tilaston ykköspaikalle.

Ennen ulkomaiden ammattilaisuraa Kueir pelasi neljän kauden aikana Naisten Korisliigassa 80 ottelua kunnioitettavilla tuplatupla keskiarvoilla: 16,5 pistettä ja 10,1 levypalloa.

  

Tämä blogisarja jatkuu vielä kahdella osalla, joissa teen subjektiiviset valintani kaikkien aikojen suomalaisten naiskoripalloilijoiden kakkos- ja kolmostähdistöihin. Nämä osat julkaistaan 6.5. ja 8.5. 

  

*Pentti Salmi täydentää parhaillaan 1980- ja 1990-luvun pelaajakohtaisissa tilastoissa olevia puutteita muutamien kausien osalta. Tämä voi muuttaa hieman joidenkin pelaajien ja siten myös koko sarjan kaikkien aikojen tilastoja.  

Lähteet:

• Kuudes pelaaja kentällä: 70 vuotta suomalaista naiskoripalloa (2022 @ Suomen Koripallomuseoyhdistys ry)
• Mikko Simon: Enemmän kuin peli – menestystä elämässä ja Koripallossa (2003 Gummerus)
• Basket.fi, FIBA Archive, Eurobasket.com ja muut internetin syöverit