KTP: Wayne Kempistä ja Larry Poundsista vahvistusten vaihtoviikkoihin

KTP:n ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus oli 1973 seuraan saapunut Wayne Kemp. Tyylikäs Kemp jäi KTP:n historiaan ja kotkalaisten koripallofanien sydämeen muutenkin kuin seuran ensimmäisenä jenkkinä. Kemp esiintyi KTP:n riveissä kolme kautta, pelaten 59 SM-sarjaottelua, tehden niissä pisteitä 24,8 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Kemp voitti KTP:n riveissä SM-pronssia kaudella 1975-76.

KTP:n toinen ulkomaalaisvahvistus osoittautui kuitenkin vuosien saatossa vielä ensimmäistäkin legendaarisemmaksi. Kotkalaislähtöinen Lauri Rissanen löysi NBA:sta rannalle jääneen ”kaimansa” Larry Poundsin ja sai houkuteltua hänet Kotkaan. Pounds teki Kotkaan ensi pari vuoden visiittiä, joista toisen I divisioonassa kaudella 1978-79. Kaudelle 1982-83 Pounds tuli jäädäkseen. Sittemmin kotkalaistunut Larry Pounds pelasi KTP:n paidassa kaikkiaan 13 kautta ja 481 ottelua. Pounds teki pääsarjassa yhteensä 12 753 pistettä (26,5 ppg).

Larry Pounds on paitsi KTP:n kaikkien aikojan ulkomaalaisvahvistus, myös KTP:n kaikkien aikojen paras pelaaja. Poundsin asemaa KTP:n kaikkien aikojen pelaajana korostaa edellä mainittujen tilastojen lisäksi neljä Suomen mestaruutta, yhdeksän SM-mitalia, seitsemän Suomen Cupin voittoa sekä valinta kolme kertaa urheilutoimittajien liiton äänestyksessä Suomen vuoden koripalloilijaksi. Larry Pounds esiintyikin 13 pääsarjakaudestaan KTP:ssä seitsemän Suomen kansalaisuuden saaneena.

Muista alkuaikojen ulkomaalaisvahvistuksista voidaan esiin nostaa näyttävän pelityylin omannut armoitettu korintekijä Larry Rogers (1980-82) sekä Suomen mestaruudet KTP:n riveissä voittaneet Bob Steppes (1986-88), Donald Petties (1989-92) ja Darrin Fowlkes (1992-1994, 1996-1997). Fowlkes voitti KTP:n riveissä kaksi SM-kultaa ja hän on myös toisiksi eniten otteluita (129) KTP:n paidassa pelannut ulkomaalaisvahvistus. SM-sarjan korikuninkuuden kaudella 1992-93 voittanut Fowlkes muodostaakin yhdessä Kempin ja Poundsin kanssa KTP:n legendaarisimpien ulkomaalaisvahvistusten kolmikon, jonka voi haastaa lähinnä toinen 1990-luvun huippujenkki Donald Petties.

2000-luvun ulkomaalaisvahvistuksista on syytä nostaa esiin neljällä kaudella KTP:ssä pelannut sekä SM-hopeaa ja -pronssia voittanut kanadalainen Sefton Barrett sekä myös yli sata ottelua KTP-paidassa pelannut ja SM-pronssia voittanut Jerald Fields. Ulkomaalaistaustaisista pelaajista on lisäksi hyvä nostaa esiin bosniahertsegovinalainen Bojan Sarcevic, joka pelasi KTP:ssä kausilla 2011-2013, johdattaen joukkueen toisella kaudellaan SM-hopealle.



Taulukko 9. Poimintoja KTP:ssä pelanneista ulkomaalaistaustaisista pelaajista


Ulkomaalaisvahvistusten määrä, rooli ja vaihtuvuus on vuosien saatossa muuttunut valtavasti. Tätä kuvaa hyvin se, että KTP:ssa pelasi 20 ensimmäisen ”jenkkikauden” aikana yhteensä kymmenen ulkomaalaisvahvistusta. Toisessa ääripäässä ovat kaudet 2002-03 ja 2005-06. Tällöin yhden kauden aikana KTP:n paitaan pukeutui yhdeksän eri ulkomaalaispelaajaa.

Kaikkiaan KTP:tä koripallon pääsarjassa on edustanut 134 ulkomaalaistaustaista pelaajaa. Yhdysvaltalaisia näistä pelaajista on 120 ja myös osa muista pelaajista on kasvanut Suomen pelikentille jenkkiyliopistojen kautta. Amerikkalaistaustaisten pelaajien kasvattajaseuroja tarkastellessa voidaan todeta, että mistään jenkkiyliopistoista ei ole muodostunut KTP:lle varsinaista kasvattajaseuraa. KTP:tä pääsarjassa on edustanut peräti 107 eri yhdysvaltalaiskoulun kasvattia.  

Kuva 3. KTP:n ulkomaalaisvahvistusten yleisimmät ”kasvattajaseurat” 











Tämä kirjoitus on osa KTP:n koripallon pääsarjahistoriaa tarkastelevaa kirjoitussarjaa, joka julkaistaan muutaman blogin sarjana:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää