KTP: Koripallon kaikkien aikojen pääsarjaseura

Koripallon ensimmäinen miesten Suomen mestaruus ratkaistiin vuonna 1939, kun Ylioppilaskoripalloilijat voitti mestaruuden Eiran Kisa-Veikkoja vastaan pelatussa ottelusarjassa. Käynnissä olevan kausi 2021-22 on nykyisin Korisliigaksi kutsutun koripallon pääsarjan 82. kausi.

Koripallon kotimaisen pääsarjamme kaikkien aikojen seura on KTP. Kotkan Työväen Palloilijat pelasi ensimmäisen pääsarjakautensa vuonna 1957 saavuttamalla heti pronssia. Ensimmäisen SM-kultansa KTP voitti heti seuraavalla kaudella ollen ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen mestaruuden voittanut seura. Nykyisin Korisliigassa KTP-Basketin nimellä esiintyvä seura pelaa tällä kaudella seurahistorian 65. pääsarjakautta. Sarjaan tulon jälkeen KTP on puuttunut pääsarjasta ainoastaan kaudella 1978-79, jolloin seura haki vauhtia uudelle nousulleen I divisioonasta.

KTP:n asema kaikkien aikojen pääsarjaseurana perustuu erityisesti sen ylivoimaiseen asemaan sarjan maratontaulukossa. KTP keikkuu maratontaulun kärjessä peräti 242 voittoa edellä kakkosena olevaa Torpan Poikia. Kausia KTP on pelannut kymmenen enemmän kuin maratontaulukossa kolmantena oleva ja toiseksi eniten kausia pelannut Tampereen Pyrintö. Pääsarjaotteluita KTP on pelannut puolestaan 363 Pyrintöä enemmän.

Myös menestyksen suhteen KTP:n asema kaikkien aikojen pääsarjaseuroina on vankka. Seura on voittanut historiansa aikana 25 SM-mitalia. Tällä määrällä se jakaa kärkipaikan sarjan toisen suurseuran ToPon kanssa. Kolmantena pääsarjamitalien määrässä on 21 mitalia voittanut Pantterit (kun mukaan lasketaan sen Kiri-Veikot ja HOK-Veikot nimillä voitetut mitalit).

Mittari, jossa KTP ei ole pääsarjahistorian suurin ja kaunein on Suomen mestaruuksien määrä. KTP on voittanut historiansa aikana kuusi Suomen mestaruutta (1957, 1966-67, 1987-88, 1990-91, 1992-93 ja 1993-94). Kotkalaisia enemmän Suomen mestaruuksia ovat voittaneet Pantterit (14), Torpan Pojat (9), Helsingin NMKY (7) ja Espoon Honka (7).

Taulukko 1. Korisliigan maratontaulukon kärki (1.1.2022).

 

KTP:n vihreävalkoiseen pelipaitaan on pääsarjaottelussa pukeutunut vuosien saatossa 312 pelaajaa. Pelaajista 57 % (178 hlöä) on suomalaisia ja 134 ulkomaalaistaustaisia. Tältä osin suhde on muuttunut dramaattisesti 2000-luvulla, kun ulkomaalaisten osuus Korisliigassa on yleisesti kasvanut.

KTP:n edustusjoukkue on perinteisesti rakentunut vahvasti seuran omien ja muiden kotkalaisseurojen kasvattien pohjalle. Kotkalaislähtöiset pelaajat olivat erityisen vahvasti edustettuna seuran menestysvuosina. Tällä hetkellä KTP:n väreissä pääsarjassa vuosien saatossa esiintyneistä pelaajista kolmannes on seuran omia kasvatteja. Kotkalaislähtöisten pelaajien osuus on 41 prosenttia.


Taulukko 2. KTP:n omien ja kaikkien kotkalaiseurojen kasvattien osuus KTP:n pääsarjapelaajista.

 

Yli puolet (53 %) KTP:ssä SM-sarjassa/Korisliigassa pelanneista pelaajista on pelannut seurassa vain yhdellä kaudella. Yhden kauden pelanneiden joukossa korostuu ulkomaalaispelaajien osuus. Peräti 84 % (113 kpl) KTP:ssä esiintyneistä ulkomaalaispelaajista on pelannut seurassa vain yhdellä kaudella.

Vähintään viidellä kaudella vihreävalkoisissa esiintyneitä on historian saatossa ollut 50 pelaajaa ja vähintään kymmenen kauden KTP-veteraaneja löytyy 22 kappaletta. Vähintään kymmenen kauden seuraikoneista 68 % on KTP:n omia kasvatteja.


Kuva 1. KTP:ssä pelattujen pääsarjakausien lukumäärä.

 

Osalla KTP:ssä pääsarjassa esiintyneistä pelaajista ottelumäärä on jäänyt varsin alhaiseksi. Alle kymmenen pääsarjaottelun KTP-pelaajia löytyy tällä hetkellä 56 kappaletta. Alle kymmenen ottelun pelaajista 29 on ulkomaalaisvahvistuksia ja 19 puolestaan seuran omia kasvatteja, joilla läpimurto seuran edustusjoukkueeseen jäi lopulta tekemättä.

Vastaavasti vähintään sadan KTP:ssä pelatun ottelun pelaajia löytyy 59 kappaletta ja vähintään 50 ottelua pelanneita 111 kappaletta.

 

Kuva 2. Eri ottelumääriä KTP:ssä pääsarjassa pelanneiden lukumäärä.

Tämä kirjoitus on osa KTP:n koripallon pääsarjahistoriaa tarkastelevaa kirjoitussarjaa, joka julkaistaan muutaman blogin sarjana:

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää