Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat
Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta
pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa
maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides
peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue
esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi
kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa
on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä.
Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin
jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta
maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi
suoritusta aikajärjestyksessä:
- Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta. Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa.
- EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tuleva hopeajoukkue Tshekkoslovakia sekä Espanja. Taakse jäivät puolestaan mm. Italia, Jugoslavia ja Ranska.
- EM-kilpailujen 2013 yhdeksäs sija. Koperin ihmeenä tunnettu turnaus, jossa Susijengi nousi toden teolla haastamaan Euroopan kärkeä voittamalla turnauksessa Turkin, Ruotsin, Venäjän, Kreikan ja Slovenian.
- EM-kotikisojen 2017 alkulohkossa saavutetut neljä voittoa (Ranska, Puola, Kreikka, Islanti) ja vain kolmeen pisteen tappio tulevaa Euroopan mestaria Sloveniaa vastaan. Lento ei kantanut loppuun asti ja Turkissa pelatussa neljännesvälierässä kohtalona oli joutua Italian ylikävelemäksi ja turnauksen 11. sija.
- MM-kilpailuihin 2023 pääseminen karsintojen kautta ensimmäisenä eurooppalaismaana. Turnaus pelataan 32 maan turnauksena. Euroopasta kilpailuihin pääsee karsintojen kautta 12 maata.
- Vuoden 2022 EM-kilpailuissa saavutettu puolivälieräpaikka (seitsemäs sija). Turnauksessa kaatuivat mm. edellisissä MM-kilpailuissa kahdeksan joukkoon sijoittuneet Puola ja Tšekki sekä historiallisessa pudotuspelivoitossa Kroatia.
Jos on eri aikakaudella pelanneiden maajoukkueiden saavutuksia
vaikea verrata toisiinsa, niin pari napsua vaikeampaa on verrata eri
aikakausien maajoukkuepelaajia. Varsinaisen vertailun sijaan haluan kuitenkin
nostaa esiin eri aikakausien todellisia maajoukkuelegendoja ja tehdä oman
subjektiivisen valintani kaikkien aikojen maajoukkuepelaajista.
Kyseessä on nimenomaan kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat,
eivät kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijat. Tämä lista olisi eittämättä
jonkin verran erilainen. Valinnoissani olen arvioinut maajoukkueuran kestoa,
pelaajan merkitystä maajoukkueelle, maajoukkueessa saavutettua menestystä sekä
pelaajan tasoa eurooppalaisessa huippukoripallossa.
Seuraavassa kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat ja valmentajat
kolmeen tähdistöjoukkueeseen nimettynä.
Ykkösviisikko
Jorma Pilkevaara
Maajoukkueessa 1962–1974
158 maaottelua, 10,4 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 3 kertaa
(1963, 1965, 1967)
Jorma ”Pilkku” Pilkevaara oli Suomen ensimmäisen
menestyssukupolven ykköstakamies. Pilkevaara oli taitava pelintekijä,
armoitettu korintekijä ja nopeiden käsiensä ansiosta myös pelätty pallorosvo.
Pilkevaara oli keskeisessä roolissa Tokion olympiakarsinnoissa
ja -kisoissa. Pilkevaaran maajoukkueuran tähtihetki oli kuitenkin EM-kotikisat
1967, joissa Suomi sijoittui kuudenneksi ja hänet valittiin turnauksen
tähdistöviisikkoon. Hän oli turnauksessa myös joukkueen paras korintekijä 13,6
pisteen ottelukeskiarvolla. Pilkevaara sijoittui kyseisenä vuonna Suomen vuoden
urheilijaäänestyksessä yhdeksänneksi. Vuoden koripalloilijaksi Pilkevaara
valittiin neljä kertaa (1966, 1967, 1968 ja 1973).
Petteri Koponen
Maajoukkueessa 2006–2022
154 maaottelua, 12,4 pistettä/ottelu ja 3,7 syöttöä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa
(2011, 2013, 2015, 2017, 2022)
Petteri Koponen oli Suomen toisen menestyssukupolven paras ja
tärkein pelaaja, joka oli 2010-luvun ensimmäisellä vuosipuoliskolla yksi
eurooppalaisen maajoukkuekoripallon kirkkaimmista tähdistä.
Koponen on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa neljännellä
sijalla. Hän oli neljässä lopputurnauksessa (2011–2015) Susijengin paras
korintekijä ja neljässä lopputurnauksessa (2013–2017) joukkueen paras koriin johtavien syöttöjen antaja. Oli Koperin
ihmeen pääarkkitehti, joka sijoittui turnauksen syöttötilastossa toiseksi ja
riistotilastossa ykköseksi. Sijoittui vuoden 2014 MM-kilpailujen syöttötilaston
ykköseksi huikealla 5,8 syötön ottelukohtaisella keskiarvolla. Päätti uransa
juuri päättyneisiin EM-kilpailuihin ollen ”vanhemman valtiomiehen” roolissa
tärkeä osa Susijengin menestystä.
Yhteensä seitsemän kertaa vuoden koripalloilijaksi valittu Koponen oli myös arvokisavuosina 2011, 2013, 2014 ja 2015 toimittajien valinta vuoden pelaajaksi.
Kari Liimo
Maajoukkueessa 1961–1974
154 maaottelua, 16,0 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 4 kertaa
(1961, 1963, 1965, 1967)
Kari Liimo oli 1960-luvun menestysmaajoukkueen ykköstähti. On
edelleen maajoukkueen kaikkien aikojen pisteykkönen 2462 pisteellään. Liimon ottelukohtainen
pistekeskiarvo (16,0) oikeuttaa kaikkien aikojen tilastossa kolmannelle
sijalle. Liimo kuuluu myös legendaariseen 42 pisteen kerhoon eli maajoukkueen
otteluennätyksen haltijoihin ennen Lauri Markkasen maagista Kroatia-ottelua.
Liimon maajoukkueuran tähtihetkiä oli vuoden 1964
olympiakarsinnat, joissa hän johdatti joukkueen sensaatiomaiseen kisapaikkaan
voittamalla karsintaturnauksen korikuninkuuden peräti 24,1 pisteen
keskiarvolla. Liimo oli maajoukkueen paras pistemies myös olympialaisissa sekä
vuosien 1963 ja 1965 EM-kilpailuissa, sijoittuen joka kerta myös turnauksen
kymmenen parhaan pistemiehen joukkoon.
Liimo valittiin vuoden koripalloilijaksi yhteensä kuusi
kertaa (1963, 1964, 1965, 1969, 1970, 1971).
Lauri Markkanen
Maajoukkueessa 2015 - jatkuu
35 maaottelua, 19,8
pistettä/ottelu ja 6,7 levypallo/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut 2 kertaa (2017,2022)
Lauri Markkasen nousu suomalaisten maajoukkuelegendojen
joukkoon on ollut rakettimainen. Jyväskyläläisellä on miesten maaotteluissa
kasassa muihin legendoihin verrattuna vaatimattomat 35, mutta jälki on ollut
ennen näkemättömän kovaa.
Markkanen on pelannut urallaan kahdet EM-kilpailut ja ollut
niissä molemmissa joukkueen paras piste- ja levypallomies. Vuoden 2017
EM-kilpailuissa Markkanen viimeisteli pisteitä 19,5 pisteen keskiarvolla ja
juuri päättyneissä kisoissa korisukka heilui peräti 27,9 pisteen keskiarvolla.
Markkanen tulee sijoittumaan turnauksen pistetilastossa sijoille 1.–3. Viimeistään
näissä kisoissa Markkanen pelasi itsensä eurooppalaisen koripallon
absoluuttiselle huipulle.
EM-lopputurnausten lisäksi Markkanen oli johdattamassa Suomen
neljään voittoon ja upeaan MM-kisapaikkaan kuluneen kesän MM-karsinnoissa.
Koripallomaajoukkueen kolmannen menestyssukupolven ykköstähti
Markkanen on ottelukohtaisessa pistekeskiarvossa tällä hetkellä selkeä ykkönen
19,8 pisteen keskiarvolla. EM-kilpailujen pudotuspeliottelussa Kroatiaa vastaan
hän kirjautti historiankirjoihin myös uuden ottelukohtaisen piste-ennätyksen 43
pistettä.
Tähän mennessä jo viisi kertaa vuoden koripalloilijaksi
valittu Markkanen on parhaimmillaan sijoittunut Suomen vuoden
urheilijaäänestyksessä kolmanneksi (2017).
Hanno Möttölä
Maajoukkueessa 1994–2014
165 maaottelua, 11,5 pistettä/ottelu ja 4.3
levypalloa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 3 kertaa
(1995, 2011, 2013)
Hanno Möttölä on yksi kaikkien aikojen
suomalaiskoripalloilijoista, joka on valittu kahdeksan kertaa vuoden
koripallolijaksi. Myös maajoukkuepelaajana Möttölä on yksi suurista, vaikka
hänen uransa primetime ajoittuikin aikaan, jolloin Suomi pelasi arvokisojen
sijaan Euroopan pohjamudissa.
Möttölä on pelannut viidenneksi eniten maaotteluita, tehnyt viidenneksi
eniten pisteitä ja ottanut kolmanneksi eniten levypalloja. Hänellä oli yhdessä
Teemu Rannikon kanssa korvaamaton rooli Suomen raivatessa tiensä takaisin koripallon
arvokisatasolle.
Ensimmäiset arvokisat Möttölä pelasi 18-vuotiaana ja seuraavat
vasta 34-vuotiaana. Arvokisatasolla yksi Möttölän huippuhetkiä on hänen
ratkaiseva panoksensa sensaatiomaisessa Venäjä-voitossa vuoden 2013
EM-kilpailuissa ja Koperin ihmeessä.
Valmentaja: Henrik Dettmann
Päävalmentajana 1992–1997 ja 2004–2022, 303 maaottelua,
voittoprosentti 50 %
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa
(1995, 2011, 2013, 2015, 2017)
Henrik Dettmann toimi kahdessa jaksossa yhteensä
neljännesvuosisadan Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Hänellä on
vyöllänsä yli 300 maaottelua miesten päävalmentajana.
Dettmann johdatti kahdesti (1995 ja 2011) Suomen yli 15 vuoden
tauon jälkeen EM-kilpailuihin. Dettmann toimi Suomen päävalmentajana kuusissa
arvokisoissa. Lisäksi Dettmann löi alkutahdit Susijengin vuoden 2023
MM-kisapaikalle, johtamalla maajoukkueen voittoon Kroatiasta ja kahdesti
Sloveniasta.
Kakkosviisikko
Teemu Rannikko
Maajoukkueessa 1997–2017
149 maaottelua, 9,4 pistettä/ottelu ja 3,2 syöttöä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 3 kertaa
(2011, 2013, 2017)
Teemu Rannikko on kiistatta yksi suomalaisen koripalloilun
suurista. Viisi kertaa vuoden koripalloilijaksi valitun Rannikon maajoukkueuraa
leimaa kuitenkin Möttölän tavoin parhaan ajan ajoittuminen suomalaisen
maajoukkuekoripallon aallonpohjaan. Rannikko oli kuitenkin korvaamattomassa
roolissa Suomen nousussa takaisin arvokisatasolle ja myös siellä menestymisessä.
Rannikko debytoi arvokisatasolla vasta 30-vuotiaana ja pelasi
parhaat arvokisansa vuoden 2011 kisoissa sijoittumalla turnauksen
syöttötilastossa neljänneksi 4,5 syötön keskiarvolla. Oli tärkeässä roolissa myös EM-kisoissa 2013 sekä
MM-kisoissa 2014. Palasi maajoukkueeseen vielä EM-kotikisoihin 2017 ja näytti
erityisesti Kreikka-voitossa (14 pistettä, 5 syöttöä) vielä kertaalleen suomalaisittain
poikkeuksellista pelikäsitystään ja taitoansa.
Sasu Salin
Maajoukkueessa 2010-jatkuu
127 maaottelua, 9,9 pistettä/ottelu ja 1,1 riistoa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa
(2011, 2013, 2015, 2017, 2022)
Sasu Salin on vahvasti matkalla kaikkien aikojen eniten
arvokisaturnauksia pelanneeksi koripalloilijaksemme. Tarkkakätisenä heittäjänä
ja maailmanluokan puolustajana tunnettu Salin oli tärkeässä roolissa kaikissa
2010-luvun arvokisoissa. Puolustuspäässä Salinilla on ollut korvaamaton rooli
vastustajien kovimpien takamiesten puolustajana. Vuoden 2015 EM-kilpailuissa
hän oli joukkueen paras korintekijä (13,2) yhdessä Erik Murphyn kanssa. Vuoden
2017 kotikisoissa hän oli Markkasen ja Koposen jälkeen joukkueen kolmanneksi
paras pistemies 11,7 pisteen keskiarvolla.
Kirkkaimpaan tähtikategoriaan Salin on pelannut itsensä
viimeistään käynnissä olevissa MM-karsinnoissa sekä juuri päättyneissä
EM-kilpailuissa. Sasu Salin on tällä hetkellä Lauri Markkasen jälkeen Suomen
toiseksi paras ja kovan eurooppalaisen tason koripalloilija.
Timo Lampén
Maajoukkueessa 1953–1966
132 maaottelua, 10,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 7 kertaa
(1953, 1955, 1957, 1959, 1961, 1963, 1965)
Timo Lampén on kaikkien aikojen lahtelainen mieskoripalloilija,
joka pelasi kaikkiaan seitsemän kertaa EM-lopputurnauksessa. Hän on edelleen
useimmassa EM-lopputurnauksessa esiintynyt, eniten EM-lopputurnausotteluita
(61) pelannut sekä eniten
EM-lopputurnauksissa pisteitä (617) tehnyt pelaajamme. Lampén oli peräti
viidessä EM-lopputurnauksessa maajoukkueen toiseksi paras korintekijä.
Vuoden koripalloilijaksi kaksi kertaa (1961, 1962) valittu Lampén
oli keskeisessä roolissa Tokion olympialaisiin karsinnoissa edenneessä ja turnauksessa
pelanneessa joukkueessa. Karsinnoissa hän oli joukkueen toiseksi paras
pistemies 12,3, pisteen keskiarvolla ja olympialaisissakin korisukka heilui 9,5
pisteen ottelukeskiarvolla.
Aikalaiskertomusten mukaan ”väkevänä, nopeana ja tarkkasilmäisenä hyökkääjänä” tunnettu Lampén kuuluu myös legendaarisen 42-pisteen kerhoon, joka jakoi miesten maaotteluiden yhden ottelun piste-ennätyksen Kari-Pekka Klingan ja Hanno Möttölän kanssa ennen Lauri Markkasen ”valtakautta”.
Kalevi Sarkalahti
Maajoukkueessa 1967–1981
143 maaottelua, 16,6 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1977)
Kalevi ”Monni” Sarkalahti oli 1970-luvun suomalaiskoripallon
suuria, joka valittiin vuoden koripalloilijaksi neljä kertaa vuosina 1972,
1974, 1975 ja 1976.
Sarkalahti oli armoitettu korintekijä, joka on edelleen
maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilaston kakkonen (2377 pistettä) heti Kari
Liimon jälkeen. Myös maaottelujen ottelukeskiarvossa Sarkalahti (16,6) löytyy
toisena Lauri Markkasen jälkeen. Maajoukkueuransa lopettaneiden pelaajien
osalta Sarkalahti on ottelukeskiarvossa kaikkien aikojen ykkönen.
Sarkalahti johdatti Suomen kymmenen vuoden tauon jälkeen vuoden
1977 EM-kilpailuihin tekemällä karsinnoissa pisteitä 18,4 pisteen keskiarvolla.
Hän oli myös EM-kilpailuissa Suomen paras pistemies (15,4 pistettä/ottelu).
Heikki Kasko
Maajoukkueessa 1976–1984
154 maaottelua, 11,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1977)
Heikki Kasko oli maajoukkueen vuosien 1976–1984 tähtisentteri.
Rovaniemen NMKY:n kasvatti on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa
kymmenes ja ottelutilaston kahdeksas samalla ottelumäärällä (154) kahden muun
legendan Kari Liimon ja Petteri Koposen kanssa.
Kaksi kertaa vuoden koripalloilijaksi (1982, 1984) valittu
Kasko oli Suomen ykköstykkejä vuoden 1977 EM-kilpailuissa. Hän oli joukkueen
toiseksi paras korintekijä (14,6 pistettä/ottelu) ja levypalloykkönen (8,7
levypalloa/ottelu). Levypallotilastossa Kasko oli koko turnauksen kolmonen.
Valmentaja: Kalevi Tuominen
Päävalmentajana 1955–1969, 196 maaottelua, voittoprosentti
55 %
Arvoturnaukset: : Olympialaiset (1964), EM-kilpailut 6
kertaa (1957, 1959, 1961, 1963, 1965, 1967)
Kalevi ”Kallu” Tuominen on suomalainen valmentajalegenda, joka
johdatti Suomen koripallomaajoukkueen kahteen huippusaavutukseen eli Tokion
olympiakisoihin vuonna 1964 sekä vuoden 1967 EM-kilpailujen kuudenteen sijaan.
Tuomisen kerrotaan tuoneen päävalmentajana menestyksen lisäksi määrätietoisemman
ja ammattimaisemman harjoittelun koripallomaajoukkueen toimintaan.
Koripallomaajoukkueen päävalmentajuuden jälkeen Tuominen toimi
Suomen Olympiakomitean ensimmäisenä valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992.
Hänen ansiokseen lasketaan suomalaisen valmennusjärjestelmä systematisoituminen
ja tieteellistyminen sekä valmentajakoulutuksen kehittyminen.
Kolmosviisikko
Kari-Pekka Klinga
Maajoukkueessa 1982–1997
135 maaottelua, 11,8 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1995)
Kari-Pekka ”Pere” Klinga oli 1980–90-luvuilla suomalaisen
koripallon valovoimaisimpia tähtiä. Klinga tunnettiin tarkkakätisenä heittäjänä
ja erinomaisena syöttäjänä. Vuosina 1986 ja 1994 vuoden koripalloilijaksi
valittu Klinga on maajoukkueen kaikkien aikojen pistetilastossa 13. sijalla ja
uran pistekeskiarvo oikeuttaa peräti 10. sijaan. Hänen yhden ottelun
piste-ennätys on 42 pistettä.
Klinga johdatti erinomaisilla esityksillään Suomen vuoden 1995
EM-kisoihin 18 vuoden tauon jälkeen. Klinga kirjautti EM-karsinnoissa
historiankirjoihin komeat 21,4 pistettä ja 5,2 syöttöä. Hän oli myös
EM-kilpailuissa joukkueen kantavia voimia 10,8 pisteen (joukkueen toiseksi
paras) ja 3,0 syötön (joukkueen paras) keskiarvoilla.
Raimo Lindholm
Maajoukkueessa 1950–1965
116 maaottelua, 7,3 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: Olympialaiset 2 kertaa (1952, 1964),
EM-kilpailut 6 kertaa (1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961)
Raimo ”Spike” Lindholm on ainoa kaksissa olympialaisissa
pelannut suomalaiskoripalloilija. Olympialaisten lisäksi Lindholm edusti Suomea
kuusi kertaa EM-kilpailuissa. Lindholm onkin edelleen Timo Lampénin jälkeen
eniten EM-lopputurnausotteluja pelannut ja EM-lopputurnauspisteitä tehnyt
pelaaja.
Lindholmin korintekovoimasta kertoo se, että hän sijoittui
vuoden 1953 EM-kilpailujen korintekijätilastossa neljänneksi (13,4
pistettä/ottelu) ja vuoden 1951 EM-kilpailuissa kahdeksanneksi (11,4). Lindholm
oli Suomen paras korintekijä myös vuoden 1955 EM-kilpailuissa (11,9).
Vuoden koripalloilijaksi peräti kuusi kertaa (1950, 1951, 1953, 1955, 1957, 1958) valittu Lindholm saavutti ensimmäisenä suomalaisena koripalloilijana 100 maaottelun rajapyykin.
Shawn Huff
Maajoukkueessa 2003–2022
224 maaottelua, 8,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 5 kertaa
(2011, 2013, 2015, 2017, 2022)
Shawn Huff on Susijengin monivuotinen kapteeni, jonka maajoukkueuran
aikana Suomi kulki huikean polun B-divisioonan pohjamudista aina Euroopan TOP8-joukkueeksi.
Huff on kaikkien aikojen toiseksi eniten miesten maaotteluita
pelannut koripalloilija vain kaksi ottelua Tuukka Kottia vähemmän pelanneena.
Kaikkien aikojen pistetilastossa Huff on seitsemännellä sijalla 1811 pisteellään.
Monipuolisena ja monikäyttöisenä kahden suunnan
joukkuepelaajana tunnettu Huff oli vuoden 2013 EM-kilpailuissa (8,8 pistettä/ottelu)
ja vuoden 2014 MM-kilpailuissa (10,4 pistettä/ottelu) joukkueen toiseksi paras
pistemies.
Huffin komea maajoukkueura sai tunteikkaan päätöksensä FIBA:n
palkitessa hänet ottelun jälkeen muistopalkinnolla ja Espanjan joukkueen
osoittaessa arvostusta hänelle ja Petteri Koposelle kaksikon jättäessä
koripallokentät viimeisen kerran.
S akari Pehkonen
Maajoukkueessa 1984–2000
153 maaottelua, 13,1 pistettä/ottelu
Arvoturnaukset: EM-kilpailut (1995)
Sakari Pehkonen oli 1980- ja 1990-lukujen parhaita
suomalaiskoripalloilijoita. Vuonna 1987 vuoden koripalloilijaksi valittu
Pehkonen on kolmas maajoukkuepelaaja, joka on urallaan tehnyt yli 2000
pistettä. Maajoukkueuran pistekeskiarvo 13,1 pistettä on tällä hetkellä
kaikkien aikojen kuudenneksi paras noteeraus. Yhden ottelun piste-ennätykseksi
Pehkonen heitti 40 pistettä.
Pehkonen (22 pistettä) johdatti yhdessä Kari-Pekka Klingan (23 pistettä) ja Pekka Markkasen (21 pistettä) kanssa Suomen sensaatiomaiseen voittoon Venäjästä vuoden 1995 EM-kilpailujen jatkokarsintojen avausottelussa. Suomen vire kesti läpi jatkokarsintojen ja Suomi palasi EM-kilpailuihin peräti 18 vuoden tauon jälkeen. Pehkonen oli sekä karsinnoissa että itse EM-kilpailuissa joukkueen avainpelaajia.
Tuukka Kotti
Maajoukkueessa 2000–2020
226 maaottelua, 7,2 pistettä/ottelu ja 4.6
levypalloa/ottelu
Arvoturnaukset: MM-kilpailut (2014), EM-kilpailut 4 kertaa
(2011, 2013, 2015, 2017)
Kaikkien aikojen forssalaiskoripalloilija Tuukka Kotti on 226
miesten maaottelullaan eniten maaotteluita palannut koripalloilijamme.
30-vuotiaana arvokisadebyytin tehnyt Kotti oli 2010-luvun
menestysjoukkueessa ennen kaikkea susipuolustuksen kulmakivi, jonka merkitys
joukkueen menestykselle oli aina tilastoriviä suurempi. Toisaalta vaatimaton ei
ollut Kotin panos myöskään tilastoissa, sillä hän oli kaksissa EM-kilpailuissa
(2011, 2013) joukkueen paras levypallomies sekä kolmissa kisoissa (2011, 2013,
2017) joukkueen neljänneksi paras pistemies. Lisäksi vuoden 2011
EM-kilpailuissa Kotti sijoittui viidenneksi koko turnauksen riistotilastoissa.
Valmentaja: Robert Petersen
Päävalmentajana 1969–1972 ja 1973–1982, 234 maaottelua,
voittoprosentti 42 %
Arvoturnaukset: Päävalmentajana EM-kilpailut (1977),
valmentajana olympialaiset 2 kertaa (1952, 1964), EM-kilpailut 4 kertaa (1961,
1965, 1967, 1995)
Robert ”Petteri” Petersen on yksi suomalaisen
koripallovalmennuksen suurista. Suomalaisen urheilun Hall Of Fameen valitun
Petersenin vaikutus suomalaiseen koripalloon ja koripallovalmennukseen oli
valtava.
Petersen oli toisen valmentajalegendan Kalevi Tuomisen
pitkäaikainen aisapari maajoukkueessa. Tuominen ja Petersen johdattivat vuosien
1959–67 välillä Suomen maajoukkueen Euroopan kuudennelle sijalle sekä Tokion
olympialaisiin.
Petersen kuului Suomen valmennusjohtoon jo Helsingin
olympialaisissa 1952 ja palasi vielä vuonna 1995 Suomen miesten maajoukkueen
valmennusstaffiin, kun Suomi pelasi Ateenan EM-kisoissa.
Päävalmentajana Petersen toimi vuoden 1977 EM-kilpailuissa ja
yhteensä peräti 234 maaottelussa.
Bubbling under
Kaikkien aikojen maajoukkuepelaajien valinta on mahdoton
tehtävä. Edellä oleva valinta on subjektiivinen lista, jonka voi hyvin
kyseenalaistaa. Oma arvioni on, että edellä olevista pelaajista 8–10 löytyisi
lähes kaikkien asiantuntijoiden listalta, mutta sen jälkeen painotukset ja mieltymykset
ja sen myötä valinnat varmasti vaihtelisivat.
Ainakin seuraavien pelaajien esiintyminen näissä
keskusteluissa ja listoilla olisi enemmän kuin perusteltua:
- 1950-luvun ja 1960-luvun alkupuolen takamieslegenda Seppo Kuusela.
- 1960-luvun menestysjoukkueen tähtiviisikon täydentäneet Pertti Laanti ja Martti Liimo.
- Vuoden 1967 EM-kotikisojen levypallokuninkuuden voittanut Ville Vainio.
- 1970- ja 1980-luvun tähtiin ja maajoukkuelegendoihin lukeutuneet Risto Lignell ja Anssi Rauramo.
- Vuosina 1979–87 huikeat 168 peräkkäistä maaottelua (yhteensä 190 maaottelua) pelannut Jouko Heikkinen.
- 1980- ja 1990-luvun parhaisiin maajoukkuepelaajiin lukeutuneet Pekka Markkanen ja Martti Kuisma.
- Susijengin
nousua rakentamassa ja buumin alkutahteja lyömässä ollut Kimmo Muurinen.
Kommentit
Lähetä kommentti