Johtaako koripallon pelaajapolku kansainvälisille ammattilaiskentille - osa 2: HBA

Tämä kirjoitus on toinen osa kolmiosaista blogisarjaa, jossa tarkastellaan johtaako suomalainen mieskoripallon pelaajapolku kansainvälisille koripallokentille. Blogisarjan ensimmäisessä osassa asiaa tarkasteltiin Koripalloliiton nuorten maajoukkueohjelman Sudenpolun näkökulmasta. Tässä osassa tarkastelun kohteena on koripallon pelaajakehityksen kruununjalokivi Helsinki Basketball Academy ja se kuinka hyvin HBA onnistuu tavoitteessaan luoda kansainvälisiä koripallouria. Blogisarjan viimeisessä osassa tulee aiheena olemaan NCAA-koripallon rooli ja toimivuus suomalaisen koripallon huippupelaajatuotannossa.

HBA on Koripalloliiton ja pääkaupunkiseudun urheiluoppilaitosten yhteistyössä kehittämä ohjelma, jossa 13–19-vuotiaille potentiaalisille tulevaisuuden sekä tämän hetken nuorisomaajoukkuepelaajille tarjotaan mahdollisuus ympärivuotiseen, maajoukkuetasoiseen ammattivalmennukseen omassa kouluympäristössä. HBA perustettiin vuonna 2011, ja nykyisin se toimii yläkoulun osalta Pohjois-Haagan Yhteiskoulussa ja lukion puolella Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Tässä kirjoituksessa keskitytään HBA-Märskyn toimintaan.

Minne HBA:laiset siirtyvät ja missä he pelaavat nyt?

HBA pelasi ensimmäistä kertaa omalla joukkueellaan miesten I divisioonassa kaudella 2012-13. Joukkueen vanhimpana ikäluokkana toimi tuolloin 1994-syntyneet (mukana yksi 1993-syntynyt pelaaja). HBA:n edustusjoukkueessa virallisissa otteluissa pelanneista pelaajista on Märskyn taaksensa jättänyt kuluneeseen kauteen mennessä 51 vuosina 1993-2002 -syntynyttä pelaajaa.

HBA-alumnit ovat esiintyneet HBA-paidassa vaihtelevan määrän kausia. Vajaa neljännes pelaajista on pelannut HBA:ssa yhdellä kaudella. Lukumääräisesti eniten on kahden kauden HBA:laisia, sillä peräti 35% (18 pelaajaa) esiintyi Märskyn väreissä kahtena kautena. Kolmen kauden pelaajia on vajaa neljännes ja 18% pelaajista viihtyi HBA:n paidassa peräti neljä kautta.  

Puolet HBA:n jättävistä pelaajista on siirtynyt seuraavaksi kaudeksi Yhdysvaltoihin. Heistä 37 prosenttia siirtyy yliopistokoripallon korkeimmalle tasolle (NCAA I) ja 12 prosenttia alemmille tasoille. HBA:ssa kolme tai neljä kautta pelanneista peräti kaksikolmasosaa on siirtynyt Yhdysvaltoihin (57 % NCAA I ja 10 % alemmat tasot).                                                 

Ainoa HBA:sta suoraan ulkomaan ammattilaiskentille siirtynyt on täksi kaudeksi Ranskaan lähtenyt Luukas Vaara. Korisliigaan on HBA:sta siirtynyt joka viides pelaaja.                                                  

HBA:n jättäneistä pelaajista 27 % ei ole pelannut ensimmäisellä HBA:n jälkeisellä kaudella huippukorista (tai USA:n alemmilla koulutasoilla).   

KUVA1. HBA:N JÄTTÄNEIDEN SARJATASOT ENSIMMÄISELLÄ KAUDELLA HBA:N JÄLKEEN

Ex-HBA:laisista on ulkomaan ammattilaiskentillä pelannut toistaiseksi kuusi pelaajaa (12%). Komeinta uraa HBA-alumneista tekee luonnollisesti viidettä NBA-kauttansa pelaava Lauri Markkanen. Myös Edon Maxhunin (3. kausi), Elias Valtosen (2. kausi) ja Mikael Jantusen (1. kausi) ammattilaisurat ovat alkaneet kahden NCAA-kauden jälkeen varsin lupaavasti. Tällä kaudella ulkomailla ammattilaisena pelaa viisi ex-HBA:laista.

Kotimaisessa Korisliigassa on HBA:n jälkeen vähintään yhdellä kaudella esiintynyt 20 märskyläistä (39 %). Tällä kaudella heistä Korisliigassa on toistaiseksi pelannut 12 pelaajaa. Ulkomaan ammattilaiskenttiä voinee tulevaisuudessa pitää heistä varsin todennäköisinä ainakin Remu Raitasen, Lassi Nikkarisen ja Hannes Pöllän osalta.

 

KUVA 2. HBA:N JÄLKEEN ERI SARJATASOILLA PELANNEET, LUKUMÄÄRÄ

 

Vajaa puolet (47 %) HBA:n jättäneistä pelaajista ei pelaa tällä kaudella huippukoripalloa. Huippukoripallon ulkopuolella tällä kaudella olevista 29 % pelaa I divisioonassa ja lopuista ei löydy alkukauden aikana merkintää valtakunnallisista tai kansainvälisistä sarjoista.

 

KUVA 3. HBA:N JÄTTÄNEIDEN SARJATASOT KAUDELLA 2021-22

Pelaajakehitysohjelmissa ja akatemioissa tapahtuu aina karsintaa. On täysin selvää, että kaikista lukioikäisenä akatemiatoimintaan valikoituneista ei syystä tai toisesta tule huippu-urheilijoita. On vaikea arvioida millaisiin lukuihin HBA:n tuli tältä osin päästä. Onko reilun neljänneksen karsiutuminen huippu-urheilupolulta HBA:n aikana paljon vai vähän? Onko melkein joka toisen lahjakkuuden tippuminen kyydistä paljon vai vähän, kun puhutaan tällä hetkellä 19 – 28-vuotiaista pelaajista? 

Osin asia lienee riippuvainen myös siitä kuinka kattavasti HBA onnistuu jatkossa vetämään valtakunnan lahjakkaimmat pelaajat toimintaansa. Mitä kattavammin maan lupaavimmat lukioikäiset pelaajat saadaan HBA:han, niin sitä isompi osa huippu-urheilupolulla jatkavia pelaajia pitäisi saada ulos putken toisesta päästä. Laadukkaasta valmennuksesta ja valtakunnan parhaista olosuhteista huolimatta tässä on varmasti omat haasteensa, kun peliminuutteja ja pelillisesti isoa roolia on kuitenkin tarjolla vain rajoitetulle määrälle pelaajia. 

Märsky-alumnit Suomikoriksen nousun kulmakivinä

Sudenpolun tavoin myös HBA:n osalta on tunnistettavissa eri kehitysvaiheita. Ainakin tulosten valossa. Kohta tarkastellaankin HBA:n jättäneiden pelaajien koripallouran jatkumista kahdessa eri osassa.

Mutta ensin fiilistellään Märsky-alumnien roolia suomalaisten koripalloilijoiden maailmanvalloituksessa ennen HBA-aikaa. 

Koripallo on ollut pitkään yksi Mäkelänrinteen Urheilulukion painopistelajeja. Märskyn käyneillä koripalloilijoilla onkin ollut keskeinen merkitys Susijengin nousussa lähelle Euroopan huippua sekä suomalaisten koripalloilijoiden siirtymisessä ulkomaan ammattilaiskentille.

Hanno Möttölä, Petteri Koponen, Sasu Salin, Shawn Huff, Mikko Koivisto, Kimmo Muurinen, Samuel Haanpää, Roope Ahonen, Carl Lindbom ja Antto Nikkarinen ovat Susijengin nousun kulmakiviä, mutta kaikki myös ammattilaisina ulkomaan kentillä pelanneita.

Koposen ja Salinin komeat ja jälkimmäisen osalta vielä täydessä käynnissä olevat ammattilaisurat tuli todettua jo blogisarjan ensimmäisessä osassa. Samoin Ahosen ja Lindbomin. Hanno Möttölän 2 NBA-kauden ja 5 Euroliiga-kauden ura sekä Shawn Huffin 11 kauden ammattilaisura (GRE, ITA, GER, FRA) kuuluvat luonnollisesti suomikoriksen komeimpien ammattilaisurien joukkoon niin pituutensa kuin tasonsakin puolesta. Myös Samuel Haanpään (163 ottelua ulkomaan ammattilaiskentillä) ja Kimmo Muurisen (GER, ITA, ITA2) kv.urat tarjoavat mittatikkua nykypelaajille kansainvälisen uran keston tai tason suhteen.

Märsky-alumnien osalta on NCAA-polun suhteen tunnistettavissa kaksi vaihetta. Aiempi sukupolvi (1987-syntyneisiin asti) kulki Amerikan raittia, kun Möttölä (4 NCAA-kautta), Muurinen (2), Huff (4), Haanpää (2), Koivisto (4) suuntasivat kaikki Yhdysvaltoihin. 1988-1991 syntyneiden osalta (Koponen, Ahonen, Salin, Lindbom, Nikkarinen) valintana on ollut eurooppalainen koripallo ja uran rakentaminen joko Korisliigan tai ulkomaan kenttien kautta.

Edellä olevan perusteella näyttää siltä, että Mäkelänrinteen Urheilulukio on osaltaan edistänyt suomalaisten koripalloilijoiden kehittymistä kansainvälisille kentille jo ennen Helsinki Basketball Academyn aikaa. 

Ensimmäiset HBA-ikäluokat

Nykymuotoisen HBA:n ensimmäisinä ikäluokkina voidaan pitää 1994-1996 -syntyneitä. HBA:ssa pelasi neljätoista kyseisten ikäluokkien pelaajaa.

Ainoa ulkomaan ammattilaiskentillä toistaiseksi pelannut 1994-96 -syntynyt HBA:lainen on vajaan kauden Espanjan kolmostasolla pelannut Fiifi Aidoo.

Tällä kaudella kyseisistä HBA-alumneista Korisliigassa pelaa kolme pelaajaa, joista komeimman pääsarjauran on toistaiseksi tehnyt parhaillaan yhdeksättä Korisliigakauttansa HBA:n jälkeen pelaava Joni Herrala. Muut tämän hetken pääsarjapelaajat ovat kolmatta kauttansa yhden divarikauden ja neljän jenkkikauden jälkeen pelaava Henri Ventoniemi sekä Jyväskylä Basketball Academyssä pääsarjapelaajaksi kasvanut Chrysostom Chukwuma. Kaikkiaan Korisliigassa on näistä ex-märskyläisistä pelannut yhdeksän pelaajaa, mutta pääsarjaurat ovat jääneet pääosin varsin lyhyiksi.

Peräti 79 prosenttia näistä ensimmäisten HBA-ikäluokkien pelaajista ei pelaa tällä kaudella (25-27 -vuotiaana) huippukorista.

Edellä esitettyjen lukujen valossa HBA:n ensimmäisiä ikäluokkia voidaan pitää huippu-urheilun ja kansainvälisten koripallourien näkökulmasta hukattuina ikäluokkina. 

”Toinen HBA-sukupolvi”

Vuonna 1997-syntyneet näyttäisivät olevan HBA-pelaajien osalta käänne parempaan. Kirkkaimpana jalokivenä ja HBA:n käyntikorttina maailmalle loistaa luonnollisesti Lauri Markkasen NBA-ura, mutta paljon hyvää on tapahtunut myös sen takana.

Ammattilaisuran ulkomailla on aloittanut vuosina 1997-2001 -syntyneiden osalta jo tässä vaiheessa yksi pelaaja per ikäluokka. Yleisin reitti ammattilaiskentille on ollut visiitti NCAA-koripallon parissa. Markkanen teki NCAA:ssa yhden kauden visiitin, mutta kahden yliopistokauden jälkeen ulkomaan ammattilaiskentille ovat ex-märskyläisistä siirtyneet Edon Maxhuni, Elias Valtonen ja Mikael Jantunen. Kolmikon ammattilaisura on käynnistynyt lupauksia antavasti ja etenkin Elias Valtosen käynnissä oleva  läpimurto Espanjan ACB-liigassa on suomalaisittain jo nyt kovan luokan suoritus. Myös Maxhuni ja Jantunen ovat ottaneet eurooppalaisella ok-tasolla pelaavissa joukkueissaan avainpelaajan roolin.  

Viides ulkomaan ammattilaiskentille siirtynyt märskyläinen ja toistaiseksi ainoa sinne suoraan HBA:sta siirtynyt on Ranskaan SIG Strasbourgiin siirtynyt Luukas Vaara, jonka ammattilaisurasta on vielä ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä.

Ulkomaan ammattilaisurien lisäksi HBA-alumnit ovat tehneet näyttäviä läpimurtoja kotimaan Korisliigassa. Korisliigan kirkkaimpien tähtien joukkoon ovat itsensä pelanneet NCAA:sta kotiutuneet ToPon 1997-joukkueen kasvatit Remu Raitanen ja Lassi Nikkarinen. Kaksikosta ainakin Raitanen olisi voinut siirtyä ulkomaan ammattilaiskentille jo täksi kaudeksi, mutta mahdollisuus pelata legendaarisessa vihreävalkoisessa pelipaidassa vei vielä viime kesänä voiton pöydällä olleista ulkomaan tarjouksista.

Läpimurtonsa Korisliigaan ovat tehneet ex-märskyläisistä myös Hannes Pöllä, Erik Sajantila, Tomas Pihlajamäki, Perttu Blomgren ja tuoreimpana Sebastian Lindberg. Onkin helppo ennustaa, että tästäkin joukosta tullaan näkemään vielä useampi ulkomaan ammattilaiskentillä siipiensä kantavuutta kokeileva pelaaja.

NCAA:n I divisioonassa pelaa tällä kaudella seitsemän HBA-alumnia. Andre Gustavson ja Tuukka Jaakkola pelaavat neljättä kauttansa yliopistopalloa. Heidän lisäkseen on mielenkiintoista seurata mitä tulevana kesänä tekevät mm. kolmatta kauttansa pelaavat Ville Tahvanainen sekä toista NCAA-kauttansa pelaava KTP-kasvatti Mustapha Amzil. Mutta enemmän NCAA-koripallosta osana suomalaisen huippukoripallon pelaajapolkua blogisarjan viimeisessä osassa.

Kaiken toiveikkuuden keskellä datasta nousee myös pieni huoli 2002-03 -syntyneiden kohdalla. Vielä lienee virheellistä tai ainakin ennenaikaista puhua 1992-syntyneiden kaltaisista "väli-ikäluokista", mutta ...  Kyse on kuitenkin vielä nuorista pojista, joten ehkäpä Sebastian Lindberg, Aarni Korkiatupa tai joku muu HBA-alumni tai sitten HBA:n ulkopuolisista esim. Max Besselink tai Valtteri Mervola tulevat pelastamaan 2002-ikäluokan myös huippu-urheilun näkökulmasta. Ja ehkä 2003-syntyneetkin osoittavat vielä koristossujensa kantavuuden, vaikka HBA:n pelaavaan kokoonpanoon heistä on murtautunut vain kaksi pelaajaa. Tämä on poikkeuksellisen vähän ja ero korostuu vertailussa 2004-ikäluokkaan, josta HBA:n kokoonpanossa on jo tässä vaiheessa pelannut yhdeksän pelaajaa. 

Eli miltä näyttää

Edellä on tehty numeroiden valossa huomioita siitä kuinka hyvin Helsinki Basketball Academy on onnistunut keskeisessä tavoitteessaan tukea pelaajia kansainväliselle koripallouralle. Numeroiden valossa ensimmäisiä HBA:n vuosia ja ikäluokkia ei voida pitää onnistumisena, vaikka katsontaa laajennettaisiin ammattilaisuraa kotimaisessa Korisliigassa tekeviin. 1994-96 -syntyneiden osalta ainoat toistaiseksi kv.kentille breikanneet pelaajat (Madsen, Palmi), kv.uraansa aloittelevat (Alanen, Hopkins, Järvi) tai komeinta pääsarjauraa tekevät (Lehtoranta, Hirvonen) ovat tulleet HBA:n ulkopuolelta.

Sen jälkeen (1997-syntyneistä alkaen) tilanne näyttää kuitenkin parantuneen ja HBA:sta on kansainvälisille ammattilaiskentille kasvanut jo viisikollinen pelaajia. Kun vielä kotimaan pääsarjassa ja Yhdysvaltojen yliopistosarjoissa pelaa useampi ex-märsky, joiden ura näyttäisi olevan nousujohteinen ja ammattilaisura ulkomailla jopa todennäköinen, niin voidaan arvioida HBA:n onnistuneen tukemaan 1997-2001 -ikäluokkien pelaajien koripallouria kohti kansainvälisiä kenttiä varsin hyvin.

Mutta kuten blogisarjan ensimmäisessä osassa muistutin, niin pelaajakehitysjärjestelmien tulokset ovat kunnolla arvioitavissa vasta vuosien tai ehkäpä vasta vuosikymmenen päästä. Lisäksi on hyvä muistaa, että HBA:n osalta ”otoskoot” ovat niin pieniä, että jo yksi poikkeusyksilö tai toisaalta lupaavan pelaajauran ennen aikojaan päättänyt sairastuminen tai loukkaantuminen voi ”vääristää” lukuja. Siksi puhtaiden numeroiden sijaan on hyvä pyrkiä hahmottamaan sitä kuuluisaa isoa kuvaa numeroiden takaa. Se taas näyttää omaan silmääni alun kompuroinnin jälkeen vähintään lupaavalta.

 

Blogisarjan muut osat ovat:

• Johtaako koripallon pelaajapolku kansainvälisille ammattilaiskentille - osa 1: Sudenpolku
• Johtaako koripallon pelaajapolku kansainvälisille ammattilaiskentille - osa 3: NCAA, ilmestyy 1.1.2022