Kotkalaiset naisten huippukoripallossa: Kotkalaisseurojen kaikkien aikojen pääsarjapelaajat

Eniten pääsarjakausia kotkalaisseuroissa pelanneet


Eniten pääsarjakausia kotkalaisseuroja pelanneiden lista on kärjen osalta samanlainen kuin kotkalaisten pelaamien pääsarjakausien kärki. Kärjessä keikkuvat Auli Nyman ja Laura Lehtoranta, vaikka Auli kaksi ja Laura yhden kauden Kotkan ulkopuolella pelasikin.

o aiemmassa katsauksessa mainittujen kotkalaiskasvattien lisäksi on syytä nostaa esiin KTP:ssä komean uran pelanneet Jaana Ahokas (11 kautta) ja Outi Laakkonen (10 kautta) sekä kolmessa kotkalaisseurassa yhteensä 10 kautta pelannut Minna Asplund.

Eniten pääsarjakausia kotkalaisseurassa pelannut ei-kotkalaislähtöinen on virolainen Ülle Järv. Järv oli ensimmäinen Kotkassa pelannut ulkomaalaisvahvistus. Kaikkiaan yhdeksän kautta kotkalaisseuroissa pelannut Järv kuuluu eittämättä kotkalaisen naiskoripallon suuriin.

Taulukko 10. Eniten pääsarjakausia kotkalaisseuroissa pelanneet

Eniten pääsarjaotteluita kotkalaisseuroissa pelanneet

Eniten pääsarjaotteluissa kotkalaisseuroissa on pelannut Laura Lehtoranta (511 ottelua). Lehtoranta on samalla ylivoimaisesti eniten pääsarjaotteluita Peli-Karhuissa pelannut pelaaja.

Seuraavina ottelumäärissä tulee KTP:ssä uransa aloittaneet ja PeKa:ssa ne päättäneet Auli Nyman (399 ottelua) ja Elina Lehtonen (303). Eniten pääsarjaotteluita KTP:ssä pelannut on kuitenkin 277 ottelun Tarja Tuomala (Ohtamaa).

Aktiivipelaajista eniten pääsarjaotteluita kotkalaisseuroissa on pelannut Linda-Lotta Lehtoranta, joka on ohittanut Peli-Karhuissa pelattujen otteluiden määrässä jo Mia Forssin ja Reetta Piiparin.

Ulkomaalaisvahvistuksista eniten otteluita kotkalaisseuroissa on pelannut luonnollisesti Ülle Järv (198 ottelua). Toinen ulkomaalaisvahvistus, joka mahtuu ottelumäärissä kotkalaisseurojen TOP25-listalle, on Peli-Karhuissa 2006-2009 ja 2010-2011 yhteensä neljä kautta ja 122 ottelua pelannut Shanika Freeman. Freeman pelasi itsensä PeKa-legendojen joukkoon, sillä hän saavutti seurassa peräti kolme Suomen mestaruutta ja yhden SM-pronssin. Joukkuemenestyksellä mitaten Freeman onkin kaikkien aikojen paras Kotkan ulkopuolelta tullut kotkalaisseurojen pelaaja.

 

Taulukko 11. Eniten pääsarjaotteluita kotkalaisseuroissa pelanneet 


Eniten pisteitä kotkalaisseuroissa pääsarjassa tehneet

Kotkalaisseurojen kaikkien aikojen korikuningatar on luonnollisesti yli 6 000 pistettä seurojen riveissä viimeistellyt Auli Nyman. Suomikoriksen legendaa seuraavat vähintään kotkalaisen koripallon legendoihin kuuluvat Elina Lehtonen (4 201) ja Laura Lehtoranta (3 194).

Aktiivipelaajista korkeimmalla ja jo koko listan neljäntenä on jälleen Linda-Lotta Lehtoranta.

Pistetilaston TOP25-listalle mahtuu peräti kymmenen ulkomaalaisvahvistusta. Korkeimmalla heistä ovat jo ottelumäärissä listalle mahtuneet Shanika Freeman (2 287) ja Ülle Järv (1 963 ottelua). Listalla kovassa nousussa on Peli-Karhuissa nyt kolmatta kauttansa pelaava Zykera Rice, joka on nostanut itsensä jo kotkalaisseurojen kymmenenneksi kovimmaksi korintekijäksi. 


Taulukko 12. Eniten pisteitä kotkalaisseuroissa pääsarjassa tehneet pelaajat (tilanne 5.2.2022)

Parhaalla pistekeskiarvolla kotkalaisseuroissa pääsarjassa pelanneet

Pistekeskiarvolla mitattuna kotkalaisseurojen kaikkien aikojen korintekijä on Peli-Karhuissa vuosina 2000-2002 pelannut Jackie Washington. Washington pelasi Peli-Karhuissa 54 ottelua peräti 23,3 keskiarvolla. Washington on saanut kuitenkin haastajan, sillä PeKa:n tämän hetken ykköstähti Zykera Rice on pelannut Naisten Korisliigaa toistaiseksi huikealla 22,4 pisteen ottelukeskiarvolla.

Kärkikaksikon takana löytyy toinen kaksikko, joiden urakeskiarvo PeKa:ssa oli yli 20 pistettä. Kaksikko Krystal Vaughn ja Lisa Lee eivät olleet pelkkiä korintekijöitä, sillä molemmat johdattivat kahden PeKa-kautensa aikana joukkueensa osaltaan yhteen SM-kultaan ja yhteen SM-hopeaan.

Edellä mainittujen lisäksi ulkomaalaispelaajista listalta on syytä nostaa esiin Ashley Haynes (17,2 ppg) ja Daisha Simmons (14,1 ppg). Molemmat voittivat Peli-Karhuissa kaksi SM-kultaa ja tulivat molemmat valituksi kertaalleen finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Suomalaisista pelaajista kymmenen kärkeen kiilaavat Taru Tuukkanen (17,0 ppg) ja Auli Nyman (15,3 ppg). Taru Tuukkanen on suomikoriksen todellisia ikoneita. Häntä voi pitää toistaiseksi ainoana pelaajana, jonka voi nostaa edes samaan keskusteluun Lea Hakalan kanssa kaikkien aikojen naiskoripalloilijasta. Toki PeKa-kasvatti Awak Kuier on lupaavalla matkalla tälle tasolle. Tuukkanen pelasi Peli-Karhuissa kaksi kautta, saavuttaen molemmilla joukkueensa kanssa SM-hopeaa. 

Muista muualta Suomesta Kotkaan tulleista on syytä nostaa esiin kahden Suomen mestaruuden Maiju Bland ja Noora Järvikangas. Äänekosken Huiman kasvatti Bland pelasi Kotkassa kolme kautta 9,1 pisteen keskiarvolla ja voitti visiittinsä aikana kahden mestaruuden lisäksi yhden SM-pronssin. Vielä tälläkin kaudella ainakin Suomen Cupin voittamaan palannut KaPo-kasvatti Noora Järvikangas voitti puolestaan molemmilla PeKa-kausillaan Suomen mestaruuden. Järvikankaan pistekeskiarvo Peli-Karhuissa on kunnioitettava 11,2 pistettä ottelua kohden.

Taulukko 13. Parhaalla pistekeskiarvolla kotkalaisseuroissa pääsarjassa esiintyneet pelaajat, vähintään 50 ottelua (tilanne 5.2.2022) 


Kotkalaista naiskoripalloa käsittelevän blogisarjan muut osat: 





    

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lopettavatko lapset ja nuoret liikuntaharrastuksen korkeiden kustannusten takia?

Kuva
Suomalaisessa urheilu- ja liikuntakeskustelussa ovat viime aikoina korostuneet liikkumattomuus, harrastusten kustannukset sekä junioritoiminnan liika kilpailullisuus. Kaksi jälkimmäistä on monessa puheenvuorossa koettu olevan keskeisiä syitä ensimmäiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että liikuntaharrastusten korkeiksi karanneet kustannukset ovat merkittävä syy siihen, että lapset ja nuoret lopettavat harrastuksen. Yksi tuoreimmista ulostuloista asian tiimoilta oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarisen haastattelu Helsingin Sanomissa (30.5.2023). Pakarinen toteaa haastattelussaan ”Nähdään hälyttäviä asioita, kun lapset ja nuoret eivät liiku. Moni lapsi on pudonnut harrastuksista kalliiden kustannusten takia. Siksi valtion pitäisi tukea entistä enemmän seuratyötä.” Onko harrastusten korkeat kustannukset niin yleinen ja merkittävä syy harrastusten lopettamiselle kuin käytävässä keskustelussa annetaan ymmärtää? Mitä asiasta kertovat lasten ja nuorten harrastamisesta te
Lue lisää

Urheiluseuroilla rooli vain juhlapuheissa?

Kuva
Liikunta – tai pikemminkin liikkumattomuus – on noussut viimeisen vuoden aikana vahvasti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Jopa niin vahvasti, että liikkuminen näkyy myös aiempaa vahvemmin työnsä pian aloittavan uuden hallituksen uunituoreessa hallitusohjelmassa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Olympiakomitea kommentoi hallitusohjelmaa tiedotteessaan , toteamalla, että hallitusohjelmassa toteutuu liikunta- ja urheiluyhteisön esille nostamia tavoitteita kattavasti. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, että jäikö seuratoiminta myös hallitusohjelmassa liikkumisen ja huippu-urheilun jalkoihin. Suomi liikkeelle Hallitusohjelma sisältää kolmen sivun kuvauksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Myös näkemys siitä, että tavoittee
Lue lisää

Koripallon kaikkien aikojen maajoukkuepelaajat

Kuva
  Koripallon miesten EM-kilpailut 2022 on Susijengin osalta pelattu päätökseen. Susijengin upea turnaus päättyi puolivälierätappioon hallitsevaa maailmanmestaria Espanjaa vastaan. Pelattu turnaus oli Suomelle viides peräkkäinen ja yhteensä 17. kerta, kun Suomen miesten koripallomaajoukkue esiintyi EM-lopputurnauksessa. EM-kilpailujen lisäksi Suomi on pelannut kaksi kertaa olympialaisissa ja kertaalleen MM-lopputurnauksessa. Historiankirjoissa on siten kaikkiaan kaksikymmentä arvokisaesiintymistä. Eri aikakausien saavutusten vertaaminen on vaikeaa ja osin jopa turhaa. Absoluuttinen paremmuusjärjestys on liki mahdoton sanoa, mutta maajoukkueen kaikkien aikojen parhaiksi saavutuksiksi tohdin nostaa seuraavat kuusi suoritusta aikajärjestyksessä: Tokion olympialaisiin 1964 pääseminen karsintojen kautta yhtenä kuudesta eurooppalaismaasta.  Turnauksen 11. sija kuudentoista maan joukossa. EM-kotikisoissa 1967 saavutettu kuudes sija  parhaana länsieuroopan maana. Alkulohkossa kaatui mm. tulev
Lue lisää